Pääkirjoitus: Diak keskittyy rannikolle – Johdon linjaukset uhkaavat jättää Itä-Suomen vaille koulutuspaikkoja

Timo Laitakari

Diakonia-ammattikorkeakoulun hallitus otti aikalisän kampustensa lopettamisessa. Hallituksen oli tarkoitus tiistaina päättää, millä kolmella paikkakunnalla Diak jatkaa toimintaansa.

Tuli vain välipäätös, mutta suunta on siitä jo nähtävissä. Pieksämäen kannalta tilanne on hyvin huolestuttava, vaikka kaupungin nimi toki vielä mukana roikkuu yhtenä varanumerona.

Hallitus valitsi kymmenestä läpikäydystä vaihtoehdosta kolme, joiden pohjalta jatkovalmistelut tehdään. Helsinki, Oulu ja Pori ovat mukana jokaisessa vaihtoehdossa. Pieksämäki mainitaan yhdessä.

Linjaus ei ole lopulta erityisen yllättävä. Kasvukeskukset Helsinki ja Oulu olivat itsestään selviä jatkajia, pieni Turun-yksikkö taas itsestään selvä lopetettava. Juuri näin suomalainen korkeakouluverkko on "kehittynyt" jo vuosikymmeniä. Aina kun karsitaan, valinta osuu pieniin yksiköihin ja pienille paikkakunnille.

Ratkaisun mielekkyyteen Diakin kannalta on vaikea ulkopuolelta ottaa kantaa. Diak itse perustelee julkisuudessa tekemisiään lähinnä taloudella. Tarkempia tietoja taustoista ei ole tarjolla. Veronmaksajien rahoilla parempaa maailmaa rakentava Diak on salannut kaikki valmistelumateriaalinsa liikesalaisuuteen vedoten.

Diak itse näkee itsenä valtakunnallisena toimijana myös uuden kampusrakenteen vallitessa. Jos ammattikorkeakoulun kampukset sijaitsevat kolmessa merenrantakaupungissa, niin Itä-Suomen näkökulmasta väite on irvokas. Uutena valttikorttina vilauteltu liikkuvan kampuksen malli ei aitoa läsnäoloa tarjoa.

Jos Diak Pieksämäeltä lähtee, kyse on vakavasta iskusta. Itä-Suomessa tarvitaan sosiaalialan koulutettuja ammattilaisia. Edessä on osaajapula sekä kunnissa että kirkon ammateissa.

Pieksämäen osalta neuvotteluja jatketaan ainakin ulkopuolisen rahoituksen jatkuvuudesta. Diakille on kerätty kertaluonteinen miljoonan euron kehityspotti porkkanaksi, jotta jatkoon löytyisi kiinnostusta. Tästä puoli miljoonaa euroa tulee ministeriöstä ja loput alueelta.

Kun rahoituksen ongelmat ovat suuria ja pysyviä, on tietysti ymmärrettävää, että miljoonakin tuntuu Diakista pikkurahalta.

Täytyy vielä toivoa, että jostain löytyisi nyt sellaista tahtoa ja innovatiivisuutta, joilla löydettäisiin kestävä malli sekä Diakin sosiaalialan koulutuksen että tutkimuksen jatkumiselle Itä-Suomessa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka