Mielipide: Suomen vaiettu hoitajakatastrofi

Koronapandemiassa on asemasotavaihe. Pandemiaa ei ole vielä voitettu, mutta Suomi ja erityisesti Etelä-Savo on menestynyt taistelussa kansainvälisestikin tarkasteltuna erinomaisesti.

Kiitos pandemian hoidosta ei kuulu tuhansilla miljoonilla Suomea velkaannuttaneelle maan hallitukselle.

Varaukseton kiitos kuuluu tuhansille terveydenhuollon ammattihenkilöille, joiden uhrautuneella työpanoksella ihmisten henkeä ja terveyttä on vaalittu.

Ammattihenkilöiden kunnioitettavalla venymisellä on kuitenkin karmaiseva hinta, jos korjaaviin toimiin ei heti ryhdytä. Ammattilaiset ovat lopen uupuneita.

Suomessa on jo vuosikymmenen ajan ollut lääkäripula, mutta nyt sama osaajapula on konkretisoitunut myös hoitajiin.

Osin vaihtelevien arvioiden mukaan Suomesta puuttuu jo nyt 4 000 hoitajaa ja vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 30 000 hoitajaa lisää.

Vakava pula hoitajista näkyy jo lähes katastrofaalisella tavalla Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ja kuilu syvenee kiihtyvällä tahdilla.

Maan hallitus on kuitenkin vaiennut asiasta ja jättänyt kunnat kylmällä tavalla pulaan.

Hoitajat tekevät työtä hankkiakseen elannon perheelleen ja itselleen. Työtä ei tehdä pelkästä jalosta tahdosta ja auttamisen halusta.

Koulutetut hoitajat hakeutuvatkin lähes järjestelmällisesti ja ymmärrettävästi toisille aloille, joilla työtaakka on kohtuullisempi ja korvaus työstä parempi.

Tämä kova ja kapitalistinen tosiasia saattaa tulla yllätyksenä maata konditionaaleilla johtavalle hallitukselle.

Osaajapulan myötä nähdään erityisesti kesälomakaudella mittavia sulkutoimia ympäri Suomen. Osastoja suljetaan ja toimenpiteitä perutaan, koska tekijöitä ei ole. Tämä johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

Kaupungit, kunnat eivätkä sairaanhoitopiirit kykene asiaa ratkaisemaan. Kysymys on kansallinen, joten maan hallituksen tulee toimia.

Lupauksia asian korjaamiseksi on toisinaan kuultu, mutta konkreettisia toimenpiteitä ei ole haluttu tai kyetty suorittaa.

Nyt niillä on jo kiire. EU-tukipakettien kanssa puuhastelun sijaan hallituksen soisi kantavan huolta Suomen nopeasti heikkenevästä terveydenhuoltojärjestelmästä.

Eero Aho

Essoten valtuuston puheenjohtaja, kuntavaaliehdokas (kok.)

Mikkeli

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka