Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Saavutettavuus on tärkeä osa elämää

1970-luvulla lähes kaikki rakennettu ympäristö oli enemmän tai vähemmän esteellistä, olihan rakennussuunnittelun lähtökohta aikuisen terveen miehen mitat ja toimintakyky.

Siihen aikaa kaavoituksen yksi tärkeä lähtökohta olivat henkilöautot. Varsinaista esteettömyyteen liittyvää rakennuslainsääntöä ei juuri ollut.

Loukkaannuin tuona vuosikymmenenä liikenneonnettomuudessa, jonka jälkeen liikkuminen on tapahtunut pyörätuolilla.

Suomen rakennuslainsäädäntöön tuli vuonna 1973 ensimmäistä kertaa liikkumisesteisiä koskeva säädös, jota noudatettiin varsin löyhästi. Usein tuohon aikaan todellisuus oli karua ja esteetön liikkuminen täysi mahdotonta.

Suomessa alkoi tapahtua pitkäjännitteistä esteettömyystyötä, kun perustettiin Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (1977–2009).

Paikallisten vammaisjärjestöjen ja vammaisneuvostojen vaikuttamistyö vuosikymmenien saatossa on ollut tärkeää, sillä heidän asiantuntemuksensa perustuu paikallistuntemukseen.

Hyvä esimerkki paikallisesta vaikuttamisesta ovat useissa kaupungeissa toteutetut poikkihallinnolliset esteettömyyssuunnitelmat.

Mikkelissä vammaisneuvoston aloitteesta toteutettiin esteettömyyssuunnitelma, joka päivitettiin keväällä 2021. Suunnitelmat ovat oivia työkaluja esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamisessa kunnissa.

Kun vertaa 1970-luvun kaupunkikeskuksia nykyhetken uusiin rakennettuihin keskuksiin, on esteettömyyden saralla menty isoin loikin eteenpäin. Meillä on kuitenkin edelleen joukko vanhempaa rakennuskantaa, jossa esteettömyyttä ei ole huomioitu.

Tänä päivänä esteetöntä rakentamista ohjaa muun muassa ympäristöministeriön rakentamislainsäädäntö, jossa yhtenä osiona on maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen suunnittelussa ja rakentamisessa edistää tasa-arvoa ja huomioi ihmisten moninaisuutta.

Moninaisuus liittyy muun muassa ihmisten ikään, vammaisuuteen, toimintakykyyn ja seksuaaliseen suuntautumiseen.

Meillä kaikilla on yksilöllisiä toiveita ja tarpeita, jotka ovat samanarvoisia suhteessa niin sanottuun valtaväestöön.

Hyvä ympäristönsuunnittelu ja rakentaminen mahdollistaa yhdenvertaisuuden toteutumista, on kysymyksessä opiskelu, harrastukset, asuminen tai työnteko.

Kauko Väisänen

Lupa- ja valvontajaoston varapuheenjohtaja, kuntavaaliehdokas (vihr.)

Mikkeli