Mielipide | Maaseudun tulevaisuutta tehdään tässä ja nyt

Mikkeli on maaseutukaupunki. Vuonna 2020 aktiivitiloja oli 538, niiden bruttotulot noin 54 miljoonaa euroa.

Alkutuotannon rahavirrat käytetään pitkälti talousalueellamme ja siten ne kasvattavat kaupunkimme elinvoimaa.

Kunnallisvaalikeskusteluissa alkutuotantoa ei juuri mainita. Kuitenkin maaseudun asioihin vaikutetaan monin tavoin kunnissa tehtävillä päätöksillä.

Julkisissa hankinnoissa lähiruoan ja kotimaisten elintarvikkeiden osuus on saatu jo varsin hyvälle tasolle.

Puun käyttöä rakentamisessa edistetään Urpolaan tulevalla puuhybridikoululla.

Eläinlääkäripalveluiden toimivuutta on turvattu muun muassa säilyttämällä sairasmatkojen subventointi sekä klinikoiden vastaanottohenkilöstö.

Ei tarvita ilmastoahdisteluja vaan kannustusta.

Ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevien määräysten ja ohjelmien valmisteluissa ympäristölautakunta on kuullut sidosryhmiä.

Pieniltä tuntuvat päätöksetkin voivat olla tilatasolla merkittäviä. Esimerkkinä vaikka maatalousmuovin keräilyn palauttaminen asiakasystävällisesti Metsä-Sairila Oy:lle.

Maaseutukaupunkimme tuottajia on tuettava järkivihreällä politiikalla. Edessä olevaan ”vihreään siirtymään” ei tarvita ilmastoahdisteluja vaan kannustusta.

Lomituspalveluissa ja eläinlääkintähuollossa huomiota tulee kiinnittää työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä rekrytointien onnistumiseen.

Tieverkon kunto, valokuituyhteydet ja ketterät lupamenettelyt ovat elintärkeitä maaseudun asukkaille, yrityksille ja kesämikkeliläisille.

Tulevan valtuustokauden merkittävin yksittäinen päätös koskee sähköyhtiöiden omistusjärjestelyjä. Pidetään Ese ja Suur-Savon Sähkö kunnallisessa omistuksessa. Se on kaikkien mikkeliläisten yhteinen etu.

Petri Pekonen

Mikkelin seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja, kuntavaaliehdokas (kesk.)

Mikkeli