Onnittelut Ouluun, joka valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026! Eurooppalainen valitsijaraati teki varmasti perustellun päätöksen. Odottaa sopii, että Oulu kantaa tulevan tittelinsä tyylikkäästi.
Täällä Saimaan rannalla jouduttiin pettymään. Savonlinnan Saimaa-ilmiö jäi kakkoseksi Tampereen tavoin. Savonlinnan hanke erosi muista maantieteelliseltä laajuudeltaan. Mukana oli koko Itä-Suomi Mikkeliä, Lappeenrantaa, Kuopiota ja Joensuuta myöten.
Raadin puheenjohtaja Dessy Garvilova ei vielä avannut valintaperusteluja tarkemmin. Se on silti helppo todeta, ettei tässä huonolle hävitty. Saimaa-ilmiön kumpikin kilpakumppani oli liikkeellä isolla rahalla ja kunnianhimoisilla ohjelmilla. Sekä Oulun että Tampereen budjetit olivat Saimaa-ilmiöön verrattuna lähes kaksinkertaisia.
Saimaa-ilmiön käynnistymisessä oli aluksi yskähtelyn tuntua. Savonlinna ja muut alueen toimijat akkiloivat aikansa, josko oikeasti uskaltavat lähteä mukaan ja millaisin panoksin. Kun vauhtiin päästiin, Saimaa-ilmiön sisältö kasvoi kuitenkin omalaatuiseksi, kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.
Pitkän valmistelun, kovan työn ja suurten toiveiden jälkeen tappio on karvas. Kisaan osallistuminen oli silti ehdottomasti vaivan arvoista. Kuten vanha sanonta tietää: Isoa kalaa kannattaa aina pyytää.
Täällä Itä-Suomessa turha vaatimattomuus ja kunnianhimon puute tuntuu olevan yhdenlainen kansantauti. Ei haittaisi, vaikka kuuseen kurkottaminen otettaisiin Saimaa-ilmiön rohkaisemana laajemminkin tavaksi.
Vaikka voitto jäi nyt puuttumaan, hakuprosessi synnytti paljon sellaista, joka jää elämään ja tuottamaan hyvää alueelle joka tapauksessa. Satasivuinen hakukirja on täynnä toteuttamista vaille valmiita tapahtumia ja ideoita. Esimerkiksi Mikkelissä vietetään ensi vuonna Kulttuurin unelmavuotta, mutta nyt ilman kulttuuripääkaupunkikytkyä.
Oma arvonsa on Itä-Suomen ja Saimaan alueen näkyvällä, laajalla yhteistyöllä ja toimijoiden verkottumisella. Se luo pääomia, joille varmasti on käyttöä tulevaisuudessa.