Pääkirjoitus: Monipaikkaisuus vai kaksoiskuntalaisuus? – Hallituksen sisällä on kahta ilmaa

Timo Laitakari

Monipaikkainen asuminen on monissa vaalipuheissa noussut kuntien pelastukseksi. Etelä-Savon kaltaisessa puhtaiden vesistöjen ja metsien maakunnassa tällainen asia tietysti saa erityisen paljon kaikupohjaa.

Ilmiö on tullut jäädäkseen. Suomessa on toista miljoonaa ihmistä, jotka jakavat elämäänsä useammalle paikkakunnalle. Usein kiinnittävä tekijä on juuri vapaa-ajan asunto.

Jo vuosia on pohdittu, pitäisikö monipaikkaisuuden näkyä myös lainsäädännössämme. Ratkaisun löytyminen on osoittautunut hankalaksi. Yksi osoitus tästä on tuoreet kannanotot kahdesta hallituksen pääpuolueesta.

Keskustan Annika Saarikko kertoi sunnuntaina Mikkelin ja Savonlinnan reissullaan, että kaksoiskuntalaisuus on puolueelle suuri tavoite.

"Haluamme, että kahdella paikkakunnalla arkeaan jakava henkilö voi maksaa veroja ja hyödyntää palveluja molemmissa kunnissa", hän sanoi Länsi-Savon haastattelussa. Perustuslakiin tarvittavat muutokset kuulostivat Saarikon suussa lähinnä hidastavilta muodollisuuksilta.

Vain reilua viikkoa aikaisemmin vaalipiirin kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoi (LS 29.5.), ettei perustuslakia lähdetä muuttamaan eikä äänestäminen tai verojenmaksu onnistu kahdessa kunnassa.

Jos kuntapäättäjät jossain jo hierovat käsiään odotellessaan vapaa-ajan asukkaiden verottamista, niin muistutus realismista: muutoksia ei ole luvassa ainakaan ihan äkkiä. Lisäksi koko kuntaverotus odottaa isoja myllerryksiä, jossa mahdollisen kaksoiskuntalaisuuden tuoma verotulojen lisäys voi hävitä muiden veromuutosten ja verotulojen tasauksen kokonaisuuteen.

Kuntien ja tulevien maakuntien tulojen kannalta keskeistä olisi, että osa-aikakuntalaiset – tai miksi heitä kutsutaankaan – otetaan huomioon, kun valtio jyvittää rahaa palveluihin.

Jos kaksoiskuntalaisuutta mietitään ihmisten kannalta, toimivat tie- ja tietoliikenneyhteydet sekä mahdollisuus palveluiden käyttöön varmasti nousevat tärkeämmiksi kuin oikeus maksaa kuntaveroa. Etenkin kun se kuntavero todennäköisesti on paljon korkeammalla tasolla kuin toisessa kotikunnassa.

Kommentoi