Pääkirjoitus: Etelä-Savossa on vielä 75 000 ääntä antamatta

Timo Laitakari

Joka kolmas eteläsavolainen äänioikeutettu äänesti ennakkoon. Johtuneeko pidentyneestä ennakkoäänestysajasta, koronasta vai kesästä, mutta edellisvaalien luvuista kipaistiin reippaasti yli.

Sama ilmiö on havaittu koko maassa. Viime kuntavaaleissa 2017 ennakkoäänestäjiä oli reilut 26 prosenttia, kun nyt koko maan luku oli 33.

2000-luvulla kuntavaalien äänestysprosentit ovat pääosin jääneet alle 60 prosentin, mutta nyt näyttää siltä, että tilastot kaunistuvat. Toivottavasti optimismi ei murskaannu huonoihin varsinaisen vaalipäivän lukuihin. Riskejäkin nimittäin on, sillä kesäsunnuntaina kilpailevia houkutuksia tarjoavat esimerkiksi jalkapallon EM-kisat ja kesämökkien terassitalkoot.

Ennakkoäänestyksessä kunnittaiset erot olivat maakunnassa todella suuret. Puumalassa yli 40 prosenttia on jo äänestänyt ja Hirvensalmella sekä Enonkoskellakin yli 39. Matalin luku taas on Pertunmaalla, jossa ei päästy edes 30 prosenttiin.

Äänestämättömyyden syistä ja seurauksista on vaihtelevia käsityksiä. Järjestelmän legitimiteetin kannalta kovin alhainen prosentti on joka tapauksessa ongelma. Demokratiassa vallankäyttö perustuu kansalta tulevaan oikeutukseen.

Äänestämättömyys vaikuttaa myös vaalitulokseen. Esimerkiksi viime kuntavaaleissa nuorista, alle 25-vuotiaista äänestäjistä vain kolmasosa äänesti. Kaikkein varmimmin taas äänestävät 55–69-vuotiaat. Lopputulos näkyy valtuustojen ikäjakaumassa.

Myös puolueittaisia ja tuloryhmittäisiä eroja on. Perinteisesti porvaripuolueet ovat hyötyneet matalasta äänestysaktiivisuudesta, sillä niiden kannattajat yleensä äänestävät. Vaikkapa perussuomalaisten tilanne taas on ollut päinvastainen.

Vaalitulos selviää myöhään sunnuntaina. Etelä-Savossa on lähes 75 000 ihmistä, joilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa siihen äänestämällä.

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka