Pääkirjoitus: Soten rahoitus ratkaisee paljon

Timo Laitakari

Joko se nyt menisi maaliin? Sote-uudistusta on yritetty 15 vuotta. Nyt ollaan pidemmällä kuin ehkä koskaan. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai työnsä valmiiksi. Kohta äänestään ja päätetään.

Oppositio ja suurien kaupunkien johto ovat arvostelleet uudistusta ankarasti. Kokonaisuus on monelta osin keskeneräinen, joten kritiikille on aihettakin. Esimerkiksi yksityisiä yrityksiä tarvitaan palvelutuotantoon laajasti kirittämään ja tehostamaan.

Ensi vuoden alussa on tarkoitus käydä maakunnalliset vaalit, joilla valitaan päättäjät uudelle alueelle. On epäilty, kiinnostaako äänestäminen sitäkään vähää kuin kuntavaaleissa.

Moitetta on kuultu myös "tarpeettomasta" uudesta hallinnon tasosta, hallintohimmelin rakentamisesta. Tässä unohtuu, että nykymalli se vasta himmeli onkin. Essoten tapaisissa kuntayhtymissä valta ja vastuu on hämärretty yhtymävaltuustoille ja -hallituksille, joiden jäsenet eivät ole tilivelvollisia kenellekään. Maksajilta eli äänestäjillä ei kysytä mitään.

Etelä-Savossa sosiaali- ja terveyspalvelut on jo vapaaehtoisesti siirretty kunnilta Essotelle ja Savonlinnan seudun Sosterille. Palveluiden integraation kannalta sote-uudistus on siis jo tehty. Täällä soten tekee elintärkeäksi rahoituksen siirtyminen valtiolle. Vanhenevassa ja sairaassa maakunnassa omilla verotuloilla ei kasvavia sote-kuluja hoideta.

Tiistaina kuultiin, että Savonlinnan päivystyssairaalan jatkolle on löytynyt poliittinen tuki. Alkuperäisessä lakiesityksessä Savonlinnalle luvattiin jatkoaika vain vuoteen 2032.

Sote-ministeri Krista Kiuru (sd.) näyttää purkaneen pommin, jota itse oli virittämässä.

Koko Etelä-Savo on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että kahden sairaalan malli voisi jatkua. Hyvä, että toiveet on nyt kuultu. Sopinee ihmetellä, miksi alun perinkään piti mitään määräaikaisuuksia lakiesitykseen kirjoittaa. Sote-ministeri Krista Kiuru (sd.) näyttää purkaneen pommin, jota itse oli virittämässä.

Pidemmän päälle Savonlinnan – ja toki myös Mikkelin – sairaalan tulevaisuus on kiinni rahoituksesta. Kahden sairaalan ylläpito on kallista. Savonlinnan seudun sote-menot ovat muuta maakuntaa korkeammat. Jos Savonlinnan sairaalaa ei huomioida rahoituksen jaossa, rahat ovat käytännössä pois muun maakunnan palveluista. Ylipäänsä rahoituksen kriteerit ovat uudistuksessa maakunnalle riski: toivoa sopii, että väkimäärän lisäksi huomioidaan isot erot palveluiden tarpeessa.

Oma lukunsa on maakunnan ja koko Itä-Suomen väestökehitys. Tuoreen MDI:n väestöennusteen mukaan vaikkapa Savonlinnan seudun asukkaista häviää joka neljäs vuoteen 2040 mennessä. Jos trendi ei muutu, maakuntajakoja ja keskussairaaloiden sijainteja mietitään uudestaan yllättävän pian.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka