Mielipide: Vaalien jälkipuintia – Harmaiden ikäluokkien vähenevä määrä valtuustoissa huolestuttaa

Näin siinä sitten kävi. Gallupit muuttuivat lihaksi ja odotukset joko toteutuivat taikka eivät. Voittajien, niin puolueiden, kuin läpipäässeidenkin keskuudessa korkit ovat poksahdelleet. Ne, joiden osaksi ovat jääneet selittelyt ja kriittinen tehtyjen virheiden analysointi, eivät ymmärrettävästi aivan täysin osallistu iloon.

Puolueet osaavat isonkin tappion kääntää torjuntavoitoksi. Mikkelissä valtuusto koki osittaisen uusiutumisen myös voimasuhteissa.

Tasapeli demareiden ja kokoomuksen ryhmien kesken luo jännitteitä, eikä aivan varmaa ole, etteikö houkuttelu loikkauksiin olisi jo kulissien takana käynnissä. Kiusaus saattaa olla joskus ylitsepääsemätön, varsinkin jos kuiskutellaan merkittävää hallituspaikkaa jossain instanssissa.

Perussuomalaisten nousu yhdeksään valtuustopaikkaan luo uudenlaisen tilanteen tähän asti valtaa käyttäneen kolmen koplan lisäharmiksi. Neuvottelut hallituksen ja luottamuspaikkojen jaosta eivät ole helppoja. Pienemmille ryhmillekin pitäisi kai jotain jättää.

Vanhat puolueet joutuvat tottumaan yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. On tärkeätä, että kaupungin kurssi saadaan käännettyä ja taloudenpito sekä tulevat isot ratkaisut onnistutaan kääntämään terveelle pohjalle.

Perussuomalaisetkin joutuvat nyt osaltaan vastuunkantoon ja suurennuslasin alle. Isoja, kaikkien tuntemia haasteita riittää. Sote tullee vielä lisäharmina.

Huolettaa myös meidän harmaiden ikäluokkien vähentyvä edunvalvojien määrä valtuustossa. Vaarana on, ettei nuorempi polvi pidä prioriteettina eläkkeensaajien oikeuksien puolustamista.

Tunnetuista syistä perinteinen vaalityö rajoittui lyhyeen aikaan. Tärkeätä osaa näyttelivät niin some kuin mielipidepalstojenkin käyttö. Hyvä olisi ollut. jos paikallislehdistö olisi tullut enemmän vastaan ja antanut lisätilaa ehdokkaiden viesteille.

Näin ei kuitenkaan ollut. Moni ehdokas on harmitellut, ettei kirjoituksia julkaista. Tasapuolisuus ei myöskään näytä osin toteutuneen. Tiettyjen "kellokkaiden" mielipiteitä on julkaistu lyhyen ajan sisällä useitakin. Jako vuohiin ja lampaisiin on ikävä ilmiö. Vaikkei ehkä tarkoituksellista.

Veikko Elo

ex-ehdokas (ps.). Mikkeli

Päätoimittaja vastaa

Valtuustoehdokas Veikko Elo harmittelee, ettei lehdistö julkaissut riittävästi ehdokkaiden mielipidekirjoituksia. Päätoimittajana jään pohtimaan, mikä olisi ollut riittävästi. Pelkästään vapun jälkeen Länsi-Savossa on julkaistu noin sata ehdokkaan tai ehdokkaiden vaalikirjoitusta. Vaalien alla vielä lisäsimme tähän varattuja tiloja viiden kokonaisen sanomalehtisivun verran.

Se on totta, että jotkut kirjoittajat tai puolueet olivat aktiivisempia kuin toiset ja saivat toisia enemmän kirjoituksia läpi. Silti esimerkiksi perussuomalaisten ehdokkaiden kirjoituksia julkaistiin kevään aikana 13 eri kirjoittajalta yhteensä 17.

Eloa taisi jäädä harmittamaan erityisesti se, ettei hänen viimeisintä kirjoitustaan julkaistu. Luultavasti sekin olisi lehteen päätynyt, jos Elo olisi kirjoittanut tiiviimmin ja toimittanut tekstinsä vähän aikaisemmin kuin viime tipassa. Kirjoituksia tarjottiin toimitukseen niin paljon, että "jonoa" syntyi eikä läheskään kaikkia voitu julkaista.

Timo Laitakari, päätoimittaja, Länsi-Savo

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka