Mielipide: Järjestöjä tarvitaan sote-uudistuksessa Etelä-Savossa

Anita Hahl-Weckström Laura Meriluoto

Äskettäin hyväksytyn sote-uudistuksen seurauksena Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, jotka vastaavat tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Yksi uusista hyvinvointialueista on Etelä-Savon hyvinvointialue.

Hyvinvointialueiden valmistelijat, viranhaltijat sekä ensi tammikuussa aluevaaleilla valittavat päättäjät ovat jatkossa paljon vartijoina.

On heidän vastuullaan uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut ihmislähtöisiksi ja hoitoketjut nykyistä toimivammiksi. Heidän ei kuitenkaan tarvitse uudistaa palveluita yksin. Esimerkiksi Etelä-Savossa toimii yli 3 000 järjestöä.

Tämän ison järjestöjoukon osaamista, tukea ja palveluita on viisasta hyödyntää Etelä-Savon uudistuvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotta ihminen saa tulevaisuudessa itselleen sopivimman avun.

Lisäksi järjestöillä on valtavasti asiantuntijuutta ja ne kanavoivat kuuluviin niiden ihmisten ääntä, joiden ääni ei muutoin kuulu.

Järjestöjen avulla palveluiden käyttäjien näkemykset voidaan ottaa huomioon jo palveluita suunniteltaessa tai uudistettaessa.

Uudistuksen pitää tuottaa kansalaisille hyötyjä.

Oikea aika kuunnella sosiaali- ja terveysjärjestöjä on nyt, kun sote-uudistus etenee toimeenpanovaiheeseen myös Etelä-Savossa.

Uudistuksen pitää tuottaa kansalaisille terveys- ja hyvinvointihyötyjä ja nykyistä parempia palvelukokemuksia.

Järjestöjen toiminta auttaa kehittämään palvelujärjestelmän sellaiseksi, että ihminen kohdataan ihmisenä eikä vain asiakkaana tai potilaana.

Hyvinvointialueen hallintoa ja yhteistyörakenteita parhaillaan valmistelevien viranhaltijoiden on otettava järjestöt työssään huomioon alusta asti.

Järjestöjen osaamista ei ole varaa hukata.

hankepäällikkö, Soste Suomen sosiaali ja terveys ry

järjestöasiantuntija, Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry

Järjestöjen sote-muutostuki -yhteistyökokonaisuus

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka