Mielipide | Elintarvikeketju on rikki

Elintarvikeketju on yhdyssana. Käytännössä sen voi kirjoittaa muotoon elin tarvike ketju. Niin heikko on ketjun lenkkien yhteys toisiinsa. Raaka-aine liikkuu ketjussa maatiloilta teollisuuden ja kaupan kautta kuluttajille, mutta rahan liike takaisin pysähtyy jokaisella välilyönnillä.

Maatalouden yrittäjätulo työvoimapanosta (kokoaikainen työntekijä) kohden on laskenut vuodesta 2010 vuoteen 2018 alle puoleen. Viime vuosien kehitys ei ole tähän muutosta tuonut ja tämän vuoden säät sekä tuotantopanosten räjähdysmainen kallistuminen heikentävät tilannetta entisestään.

Vuonna 2010 maatalousyrittäjä pääsi noin puoleen muiden alojen tulosta, mutta vuonna 2018 enää reiluun 20 prosenttiin. Romahduksen suurimmat syyt liittyvät tuottajahintojen laskuun, Venäjän pakotteisiin, tuotantokustannusten nousuun ja läpi Suomen levinneeseen ruoan polkumyyntiin, nk. halpuuttamiseen.

Ratkaisuksi maatalouden jatkuvasti heikkenevään kannattavuuteen on tarjottu tuottavuuden parantamista. Maatalouden tuottavuus on kasvanut Suomessa reilut kaksi prosenttia vuodessa, tuplaten EU-15 -maihin verrattuna ja tuplaten myös mm. Suomen tukku- ja vähittäiskauppaan verrattuna. Elintarviketeollisuudessa tuottavuus on laskenut (Lähde: Luonnos Suomen CAP-suunnitelmaksi vuosille 2023-2027, luku 2.2.1. Nykytila).

Tuottavuuden kasvu maataloudessa on ollut seurausta suurelta osin siitä, että entistä pienempi määrä maatiloja tuottaa kutakuinkin entisen määrän ruoan raaka-ainetta, maataloustuotteita. Samalla tuotannon ja tuotantopanosten määrän suhde on muuttunut tuottavuutta nostaen.

Tuottavuuden noston hyödyt ovat siirtyneet ketjussa muille toimijoille. Suomalaisen elintarviketeollisuuden toiminta perustuu halpaan raaka-aineeseen ja kaupan toiminta perustuu näistä halvoista raaka-aineista valmistettuihin teollisuudelta halvalla ostettuihin elintarvikkeisiin.

Suomalaisen ruoan arvostus on erilaisten mediaotsikoiden mukaan noussut. Suomalaisen ruoan raaka-aineen tuottajan näkökulmasta sillä ei ole merkitystä, mikäli tuotanto ei kannata. Ilmeisesti suomalaista maataloutta arvostavat vain kuluttajat. Teollisuus ja kauppa rahastavat hyödyn.

Suomen CAP27 -ohjelman luonnoksessa todetaan, että ”elintarvikemarkkinoita tulisi kehittää myös siten, että kustannuskehitys voisi ohjata hintaa nykyistä enemmän”. Varovainen pieni lause, joka tulee nostaa pääotsikoksi: ”Maatalouden kustannusten nousu tulee siirtää täysimääräisenä tuottajahintoihin”.

Vesa Kallio

toiminnanjohtaja, MTK-Etelä-Savo

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka