Sosiaalisista ongelmista on korona-aikana puhuttu paljon. On todettu, että koronavirusepidemia on synnyttänyt paljon yksinäisyyttä. Hoitovelkaa on kertynyt esimerkiksi mielenterveysongelmien lisääntyessä.
Kyky ratkaista sosiaalisia ongelmia on kestävän kaupungin tunnuspiirre.
Sosiaalisesti kestävä kaupunki huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista ja osallisuudesta. Sosiaalisesti kestävässä kaupungissa asuinalueiden väliset erot eivät kasva hallitsemattomasti.
Sosiaalisesti kestävä kaupunki torjuu tehokkaasti eriarvoistumiskehitystä, ottaa kehittämiseen mukaan kaupunkilaiset, tukee yhteisöllisyyttä ja huolehtii asuinalueiden viihtyisyydestä, turvallisuudesta ja riittävistä palveluista.
Mikkelissä asuinalueet eivät ainakaan tähän mennessä ole voimakkaasti eriytyneitä. Mikkelissä asumismuotoja on tehokkaasti sekoitettu. Asuinalueilta löytyy vuokra-asumista ja omistusasumista varsin tasapainoisesti. Tätä tulee jatkaa.
Mikkelin etuina ovat myös kauniit luontoympäristöt, jotka mahdollistavat liikkumista ja virkistäytymistä. Ne ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Mikkelissä on vielä paljon opittavaa yhteisöllisen kaupungin kehittämisestä.
Mikkelissä on vielä paljon tehtävää ja opittavaa yhteisöllisen kaupungin kehittämisestä.
Tässäkin järjestöt, oppilaitokset ja kaupungin asukkaat ovat toteuttaneet yhdessä monia kiinnostavia projekteja. Hankkeissa on hyödynnetty asukkaiden ideoita sekä asuinalueiden vahvuuksia ja tarinoita.
Eriarvoistumisen torjunnassa kouluilla, varhaiskasvatuksella ja neuvoilla on keskeinen rooli.
Kiusaamisen vähentäminen sekä neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen varhaisen puuttumisen toimintamallit kaipaavat jatkuvaa kehittämistä. Tähän soisi kaupungin satsaavan jatkossakin.
Mikkelillä on erinomainen hyvinvointikertomus, josta näkee asukkaiden mutta myös koko kaupungin sosiaalisen kestävyyden kehityksen suunnan.
Hyvinvointikertomusta ja myös kaupungin vuosittaista tarkastuskertomusta olisi syytä jatkossa hyödyntää aiempaa monipuolisemmin kaupungin sosiaalisen kestävyyden kehittämisen pohjana.
Mikkeli on satojen järjestöjen kaupunki.
Järjestöjen etuna on niiden herkkyys tunnistaa sosiaalisia haasteita varhaisessa vaiheessa, ja usein jo ennen kuin ongelmat paisuvat laajoiksi ja tulevat viranomaisten tietoon.
Järjestöt eivät ole viranomaisia, vaikka ne toimivatkin julkisen sektorin kanssa yhteistyössä. Tämä madaltaa usein kynnystä mennä mukaan järjestöjen toimintaan.
Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten kaupunkien sisäinen sosiaalinen eriytyminen on ollut vähäistä.
Suuntaus on kuitenkin voimistunut myös Suomessa viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, erityisesti tulo- ja hyvinvointierojen kasvun, suurimpien kaupunkien asumisen kallistumisen ja asuntomarkkinoiden toiminnan seurauksena.
Mikkelissä voimme vaikuttaa siihen, että kaupunkilaisten ja asuinalueiden hyvinvointi- ja terveyserot eivät kasva. Sosiaalisesti kestävä kaupunki rakennetaan yhdessä.
Soile Kuitunen
kaupunginvaltuutettu (sd.)
YK:n uuden kaupunkikehitysohjelman tavoitteiden toteutumista Suomessa kartoittavan raportin yksi kirjoittaja.
Mikkeli