Pääkirjoitus: Kaivosvero ei vielä riitä

Timo Laitakari

Yksi budjettiriihen pienistä yllätyksistä oli kaivosveron käyttöönotto. Tähän saakka kaivosyhtiöt eivät ole joutuneet maksamaan mitään suoranaista korvausta siitä, että vievät Suomen maaperästä mineraaleja maailmalle. Periaatteellisesti kyse siis on merkittävästä muutoksesta.

Käytännössä veron merkitys voi kuitenkin jäädä paljon vaatimattomammaksi. Samalla kun hallitus päätti kaivosverosta, se nimittäin päätti perua aiemman linjauksensa kaivosteollisuuden sähköveron korotuksesta. Kustannusvaikutus kaivosalalle pysyy samana.

Kaivosveron yksityiskohdat selviävät vasta valmistelussa, mutta se ehdittiin jo paaluttaa, että veron tuotto ohjautuu 60-prosenttisesti kaivosten sijaintikunnille. Yleensä tällaiset "haittaverot" maksetaan valtiolle.

Kaivosteollisuus ei tietysti verosta pidä, mutta sen tilittämistä kunnille alan edustajat ovat jo ehtineet kiitellä: alueelle tulevan rahan uskotaan lisäävän kaivosten hyväksyttävyyttä. Yksittäiselle kunnille kyse voikin olla pienestä lottovoitosta.

Kaivoksiin kriittisesti suhtautuvat näkevät tässä uhan. Rahapulassa kärvistelevässä kunnassa riski voi olla, että luontoarvot jäävät kakkoseksi, kun verotuotto houkuttaa. Ja sekin pitää muistaa, että kaivosten vaikkapa vesistöille aiheuttamat ongelmat eivät välttämättä rajoitu sijaintikunnan alueelle.

Kaivosveron valmistelun rinnalla jatkuu kaivoslain muutoksen valmistelu. Hallitusohjelmassa on linjattu, että laki uudistetaan niin, että kaivosten ympäristönsuojelua mutta myös toimintaedellytyksiä parannetaan. Tähän asti kaivoslain muutos on edennyt takkuillen.

Kaivosveron toimivuus kytkeytyy muuhun kaivostoimintaa säätelevään kehikkoon. Kaivosvero voi osoittautua viisaaksi askeleeksi, jos se saa rinnalleen riittävän tiukan kaivoslain ja luonnonsuojelulain.

Kaivoksia ei pidä sallia paikkoihin, joissa ne uhkaavat esimerkiksi suuria luonto- tai kulttuuriarvoja. Toiminnan pitää olla kaikin tavoin kestävää.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka