Mielipide: Onko vielä tilaa perinteiselle kirkon sanomalle?

Suvaitsevaisuus on suotavaa, rakkaus on kaunista, kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on. Näillä palikoilla rakentuu varmasti hyvä ja toimiva yhteistyö ihmisten kesken.

Mielipiteitä on maailmassa yhtä paljon kuin ihmisiä, samoin on mielipiteissä eroja. Kun mielipiteet poikkeavat toisistaan, ovat suvaitsevaisuus, rakkaus, sallivuus ja hyväksyntä helposti koetuksella. Tärkeistä asioista saattaa syntyä ristiriitoja, vähemmän tärkeistä ei.

Usko tai älä, usko on ihmisille tärkeä. Ei uskosta muuten niin paljon keskusteltaisi, kirjoitettaisi ja kiisteltäisi.

Ihminen haluaa luonnostaan uskoa johonkin. Nykyisenä, yksilöllisiä ratkaisuja korostavana aikana monet väittävät, etteivät tarvitse uskoa ja uskomista mihinkään.

He haluavat tehdä ratkaisunsa itse, ottaa elämänsä rakennuspalikat omiin käsiinsä. Pärjätä omin eväin. Uskoa itseensä.

Armollista ja vapauttavaa on tunnustaa, että tarvitsee jotakin enemmän. Tunnustaa, että tarvitsee voimaa, joka kantaa, viisautta, joka riittää silloinkin, kun omaat eväät ovat vähissä. Kaikilla ne joskus ovat, kaikkivoipia emme ole, vaikka haluaisimme.

Nykyisenä hajaannuksen ja haparoinnin aikanakin suurin osa suomalaisista kuuluu valtionkirkkoon. Suurin osa vain kuuluu, ei kiinnostu siitä, mitä kirkolle kuuluu.

Kuulumisista ja sanan kuulemisesta kiinnostuneiden osuus on lähiaikoina kuitenkin ollut jopa kasvussa, kirkon ovet ovat käyneet kahteen suuntaan.

Vaan ovatko ovet auki, onko kaikille tilaa?

Tilaa on moninaisuudelle, yleishumanismille, ilmastoasioille, eläintensuojelulle, musiikille, tanssille, joogalle, kirkkodraamalle.

Onko näiden kaikkien hyvien asioiden välissä tilaa myös lain terävälle miekalle ja evankeliumin armosanomalle, syntisen sielun parantavalle lääkkeelle ja ehtymättömälle eväälle?

Vaihtoehtoja on. Huonoin vaihtoehto on jäädä ilman hengellistä kotia, seurakuntayhteyttä. Tyhjän päällä ei ole turvallista.

Kovin antoisa vaihtoehto ei myöskään ole hiljainen tyytyminen ja mukautuminen, hivuttava sanan nälkä.

Jospa vaihtoehtosi löytyisi kepeiden eväiden sijasta vanhanaikaista, selkeää ruisleipäluterilaisuutta, lyhentämätöntä ja muokkaamatonta Jumalan sanaa ja oikein toimitettuja sakramentteja tarjoavasta luterilaisesta kirkosta.

Sellaisiakin on vielä olemassa, Mikkelissäkin. Ajattele ja etsi.

Pirjo Hänninen

Mikkeli

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka