Mielipide: Mikkelin taloustilanne vaatii tekoja

Mikkelin talous on erittäin hankalassa tilanteessa. Taseen noin 33 miljoonan euron alijäämä tulee kattaa vuoden 2023 loppuun mennessä kriisikunnaksi joutumisen välttämiseksi.

Lisäksi talous on alijäämäinen. Se johtaa alijäämän kasvuun ja velkaantumiseen tulevaisuudessakin.

Suurin syy on ollut epäsuhta verotulojen kasvun ja Essoten kustannustason nousun välillä.

Nyt raamiksi hyväksytty vuoden 2022 laskutusarvio on 226 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 laskutus oli 179 miljoonaa. Samaan aikaan kaupunki on sopeuttanut omaa toimintaansa yli 20 miljoonalla.

Sote-uudistus siirtää sosiaali- ja terveystoiminnat kuntien vastuulta valtion rahoittamille hyvinvointialueille.

Muutoksessa piilee kuitenkin pirunmoinen ansa. Se on ajanut sotekuntayhtymät ja kunnat vahvaan intressiristiriitaan.

Hyvinvointialue saa sitä enemmän rahaa, mitä isommat ovat sen kulut vuosina 2021–22. Kunnat taas menettävät tulevia valtionosuuksia sitä enemmän, mitä suuremmat sote-menot noina vuosina ovat. Kuntien menetykset tulevat olemaan pysyviä.

Vuodesta 2023 alkaen kaupungin talouden ennakoitavuus paranee, mutta on ennusteiden mukaan voimakkaasti alijäämäinen.

Alijäämän ja sopeuttamisen tarve on miljoonia euroja, suunnitellut aiemmat sopeutustoimet huomioiden. Samalla kaupungille jäävät noin 300 miljoonan velat, verotulot laskevat 12,37 prosenttiyksiköllä ja valtionosuudet pienennevät merkittävästi.

Meillä tulee olla selvä näkymä vuoteen 2023 ja sen jälkeiseen aikaan. Talouden tulisi olla tasapainossa ja kriisikunnaksi joutuminen pitää välttää, jotta palvelut ja elinvoima voidaan säilyttää.

Kaupunginvaltuuston seminaarissa syyskuussa yksimielinen kanta oli, ettei Mikkeliä pidä päästää kriisikunnaksi ja talouden tulee olla tulevaisuudessa tasapainossa. Se vaatii useita toimia.

Ensimmäiseksi alijäämän kattaminen tulee toteuttaa energiaomaisuusjärjestelyillä kriisikunnaksi joutumisen välttämiseksi. Mikkelin tulee löytää paras ja markkinahintainen ratkaisu.

Toiseksi Essoten toimintavuoden 2022 tulee toteutua sovitun talousarvion mukaisesti. Ylityksiin ei ole varaa. Se tarkoittaa myös palkkaharmonisaatiota. Vaaditaan kehittämisohjelmien toteutumista ja toiminnan tarkkaa arviointia koko vuoden 2022.

Kolmanneksi alueen on tehtävä vahvaa edunvalvontaa hallituksen suuntaan mahdottomaksi ajautuneessa taloudellisessa tilanteessa. Koronakulut on korvattava kunnille täysimääräisinä, kuten pääministeri Marin on luvannut.

Neljänneksi Mikkelin on sopeutettava toimintansa taloudelliseen kantokykyyn nähden. Talouden tulisi olla tasapainossa vuodesta 2023 alkaen.

Se vaatii toiminnan sopeuttamista ja lisätuloja. Aiemmat tasapainotusohjelmat on vietävä täytäntöön.

Lisäksi kaupunginhallitus on pyytänyt virkamiehiä valmistelemaan esityksen kahden miljoonan euron sopeutustoimista hyväksyessään kesäkuussa 8,8 miljoonaa alijäämäistä raamia vuodelle 2022.

Esitys sopeutuksista on herättänyt paljon keskustelua ja hyvä niin. Asioista pitää keskustella valmistelun aikana, osallistaa asianosaiset, pohtia toimien järkevyyttä ja merkitystä, saatavia säästöjä ja mahdollisia haittoja. Myös uusia avauksia saa tuoda mukaan talousarviovalmisteluun.

Tarvitsemme päätöksentekijöitä, jotka eivät ole lyöneet kantojaan lukkoon jo ennen asian käsittelyä. Asia ansaitsee tärkeytensä mukaisen ja avoimen käsittelyn.

Oskari Valtola

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kok.)

Mikkeli

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka