Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Soten rahoitusmuutokset ajavat Etelä-Savon kuntia kohtuuttomiin vaikeuksiin

Valtiovarainministeriön erikoisjoukot ovat kesästä lähtien tutkineet kriisikunnaksi julistetun Pertunmaan taloutta. Maanantaina kuultiin väliterveiset: vaihtoehtoina ovat kuntaliitos tai radikaalit taloustoimet. Jälkimmäinen tarkoittaisi omaisuuden myyntiä, verojen korotusta ja palveluiden leikkaamista.

Pertunmaa on 1 700 asukkaan kunta. Sen taloushuolet olisi helppo ohittaa kuriositeettina, mutta kannattaa huomioida, että samat vaivat ovat käsissä muillakin alueen kunnilla.

Suurin syy Pertunmaan vaikeuksiin on vauhdilla kasvaneissa sote-menoissa. Etelä-Savon kaltaisilla väkeä menettävillä, vanhenevilla alueilla sote-uudistuksen piti helpottaa kuntataloutta, kun maksuvastuu siirtyy valtiolle. Osittain näin käykin. Samalla uudistus johtaa uudenlaiseen talouskurimukseen.

Kun sote-menot poistuvat kuntien budjeteista 2023, lähtevät samalla sote-menoihin tarkoitetut valtionosuudet. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan epäreilusta laskentakaavasta johtuen valtionosuudet leikkaantuvat vielä enemmän.

Se on epävarmaa, kuinka paljon Pertunmaa ja seudun kunnat "ylimääräisiä" valtionosuuksien menetyksiä lopulta kokevat. Mikkelissä arviot liikkuvat 9 miljoonassa ja esimerkiksi Mäntyharjussa noin miljoonassa eurossa vuodessa.

Pertunmaalla näissä arpajaisissa puhutaan jopa 800 000 eurosta vuodessa. Kunnan koko huomioiden on ihan selvää, että millään omaisuuden myynneillä ei silloin palveluita pelasteta.

Keskuskaupunki Mikkelissä käydään parhaillaankin yt-neuvotteluita ja riidellään säästöohjelmasta. Uhkaavat valtionosuusmenetykset ovat sen luokan ongelma, että nyt käsittelyssä olevat pari miljoonan säästölistat tuntuvat näpertelyltä.

Juuri nyt kunnissa odotetaan jännityksellä Essoten ensi vuoden budjetin valmistelua. Kunnille sillä on poikkeuksellisen suuri merkitys, sillä tulevat valtionosuusmuutokset on kytketty vuoden 2022 sote-budjettiin.

Käytännössä yhtälö menee niin, että mitä isommat Essoten menot ovat ensi vuonna, sitä enemmän kunnilta viedään tulevaisuudessa valtionosuuksia pysyvästi. Vastaavasti uudet 2023 aloittavat hyvinvointialueet saavat valtiolta sitä enemmän rahoitusta, mitä suuremmat budjetit Essotella ja Sosterilla ensi vuonna on.

Ristiriita on julma. Ei siis pidä ihmetellä, jos Essote, Sosteri ja peruskunnat ovat asiassa napit vastakkain, vaikka soppa itse asiassa on keitelty jossain ihan muualla, eli siellä missä rahoitusmallista on päätetty.

Mitä vaihtoehtoja Pertunmaalle ja muille kriisiin ajautuville kunnille sitten jää? Peruspalvelut voidaan juustohöylätä pohjaan saakka. Sen jälkeen valtio tarjoaa kriisikuntamenettelyssä lääkkeeksi kuntaliitosta. Valtion kannalta ongelma ehkä ratkeaa, mutta perimmiltään kriisi vain siirtyy kunnantalolta toiselle.

Vaikea nähdä, että esimerkiksi Pertunmaalla kuntaliitos toisi mitään merkittävää synergiaa tai muita hyötyjä. Kaksi köyhää yhdistämällä, ei synny rikasta, vaan yksi vähän isompi köyhä. Käytännössä liitoskin siis merkitsee peruspalveluista leikkaamista.

Kuntatalouksien kriisiin tarvitaan valtiota apuun. Se ei riitä, että ministeriöstä tulee pari konsulttia kertomaan, mistä leikataan.