Päätoimittajalta: Pitäisikö asevelvollisuus muuttaa yleiseksi?

Lisääntyykö tasa-arvo, jos naiset velvoitetaan kutsuntoihin? Luultavasti ainakin paine naisten asevelvollisuudelle kasvaa, arvelee päätoimittaja Timo Laitakari.

Timo Laitakari

Se oli vielä YYA-aikaa. Satamäärin juron näköisiä poikia kuunteli työväenopiston salissa everstiluutnanttien esityksiä asevelvollisuuden teoriasta.

Kutsuntapäivän piina päättyi, kun kouraan lyötiin palvelukseenastumismääräys junamatkan päähän rannikkolinnakkeelle.

Omana armeija-aikanani 80-luvun lopulla naisia näkyi kasarmeilla lähinnä keittiöllä. Kuitenkin jo syksyllä 1995 ensimmäiset naiset astuivat palvelukseen vapaaehtoisena lakimuutoksen jälkeen.

Jos perjantaina mietintönsä julkistanut parlamentaarinen komitea saa tahtonsa läpi, kutsuntatilaisuudet tulevat pian pakollisiksi myös naisille.

Niin pitkälle sentään ei edetä, että varsinainen asevelvollisuus koskisi muita kuin miehiä. Pitäisikö edetä?

Eikö uudistus pikemminkin alleviivaa ja tee näkyväksi järjestelmän epätasa-arvoisuutta?

Komitean kanta kutsuntojen laajentamisesta levisi mediaan jo kuukausi sitten. Vastaanotto on ollut pitkälti myönteistä. Muutos nähdään askeleena kohti tasa-arvoa.

Itse vähän epäilen tätä tasa-arvoargumenttia. Eikö uudistus pikemminkin alleviivaa ja tee näkyväksi järjestelmän epätasa-arvoisuutta?

Kaikkien pitää osallistua päivän kestävään kutsuntatilaisuuteen. Puolet porukasta voi kuitenkin valita, haluaako astua kuukausia kestävään palvelukseen vai tehdä jotain mielekkäämpää, kuten opiskella, matkustella tai käydä töissä.

Tällä hetkellä naisia astuu vapaaehtoisesti palvelukseen tuhatkunta vuodessa. Se on vain muutamia prosentteja ikäluokasta.

Jos ajatellaan pelkästään reservin nuppilukua, armeija pärjäisi teoriassa pelkillä miehillä.

Suomen puolustus perustuu miesten yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan, koulutettuun reserviin.

Jos ajatellaan pelkästään reservin nuppilukua, armeija pärjäisi teoriassa pelkillä miehillä. Paha kyllä miestenkään asevelvollisuutta ei enää voi pitää erityisen yleisenä.

Tällä hetkellä vain kaksi miestä kolmesta suorittaa varusmiespalveluksen. Osuus on laskenut nopeasti. Taustalla on niin mielenterveysongelmien lisääntymistä kuin fyysisen kunnon yleistä rapistumista ja sosiaalisia ongelmia.

Kun ikäluokkien kootkin pienenevät, naisia tarvitaan täydentämään. Motivoituneet, vapaaehtoiset naiset ovat hyvä vahvistus.

Kaikkia naisia armeijaan ei kuitenkaan tarvita, ja kyse on myös rahasta: Suomella ei ole varaa kouluttaa ja ylläpitää tarpeettoman isoa reserviä.

Moni Eetu, Aleksi ja Onni voi kohta alkaa kysellä, onko tällainen meininki hyväksyttävää.

Upseereista selvä enemmistä vastustaa asevelvollisuuden ulottamista myös naisiin. Näin kertoo MTV:n uutisten ja Upseeriliiton selvitys.

Kuten sanottua taloudelliset ja sotilaalliset perusteet ovat tälle varmasti hyvä syy.

Kyse on kuitenkin muustakin. Asevelvollisiin perustuva malli edellyttää, että niillä parikymppisillä nuorilla, jotka palvelukseen astuvat, maanpuolustustahto pysyttelee korkealla.

Yhteiskunta tasa-arvoistuu kaikilla muillakin rintamilla. Moni Eetu, Aleksi ja Onni voi kohta alkaa kysellä, onko tällainen yhtä sukupuolta räikeästi syrjivä meininki hyväksyttävää.

Ja sellainen nakertaa motivaatiota.

YYA-Suomessa ainoa skenaario oli "keltaisten" joukkojen hyökkäys idän suunnasta.

Jos kutsuntapakko laajenee myös naisiin, se varmaankin lisää vapaaehtoisesti asepalvelukseen astuvien naisten määrää.

Ajan myötä tämäkin lisännee painetta naisten asevelvollisuudelle. Mikäli arvailu sallitaan, askel otetaan viimeistään ensi vuosikymmenellä.

Sitä en ala edes veikata, millaisista turvallisuusuhista silloin puhutaan.

YYA-Suomessa ainoa skenaario oli "keltaisten" joukkojen hyökkäys idän suunnasta. Nyt pitää varautua kaikkeen muuhunkin hyper-, kyber- ja hybridiselkkaukseen.

Aika näyttää minkälainen asevelvollisuusarmeija tarvitaan näitä torjumaan.

Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka