Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistuminen vaatii rohkeita ratkaisuja

Useat ovat kysyneet minulta, mistä aluevaaleissa on kysymys.

Olen kertonut, että aluevaaleissa valitaan päättäjät alueille, jotka jatkossa järjestävät sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen.

Etelä-Savon hyvinvointialue järjestää 1.1. 2023 alkaen ne toiminnot, joista tähän saakka ovat vastanneet muun muassa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Vaalijalan kuntayhtymä sekä Etelä-Savon pelastuslaitos.

Myös Sulkavan, Rantasalmen ja Pieksämäen sosiaali- ja perusterveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle. Noin 7 000 työntekijää siirtyy uuden työnantajan palvelukseen.

Mikä muuttuu? Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen suunnittelu, talous, johtaminen ja hallinnointi siirtyvät monen vastuulta yhdelle uudelle itsehallinnolliselle toimijalle.

Yksi järjestäjä pystyy viemään läpi rakenteelliset uudistukset, muuttamaan toimintatapoja ja työnkuvia joustavammin kuin monta järjestäjää ja työnantajaa.

Tavoite on, että asukas saa oikean palvelun oikeaan aikaan ja oikealla tasolla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuuta on yritetty jo vuosia siirtää kuntaa leveämmille harteille.

Terveyserot ovat kasvaneet, mielenterveyspalveluihin on vaikea päästä ja terveyskeskusten palvelujen käyttö on viime vuosikymmenien aikana laskenut.

Kyseessä ei ole palvelujen tarpeen väheneminen vaan hoitoon pääsyn ongelmat. Kustannukset ovat nousseet ja painopiste siirtynyt erikoissairaanhoitoon, vaikka tarve on sosiaali- ja perusterveydenhuollossa.

Etelä-Savo on saanut valtiolta seitsemän miljoonaa euroa hyvinvointialueen valmistelutyöhön.

Työ aloitettiin kesällä 2020 käynnistämällä useita hankkeita, joista keskeisimmät ovat sekä Essoten että Sosterin hallinnoimat rakenneuudistus- ja tulevaisuuden sotekeskus-hankkeet. Ikääntyneiden tilannekuva-hankkeella pyritään vastaamaan ikääntymisen haasteisiin.

Hankkeita seurasi alusta alkaen laaja ohjausryhmä, jonka jäsen itsekin olin. Nyt eletään jo hyvinvointialueen valmistelun toista vaihetta. Etelä-Savon hyvinvointialue on perustettu ja väliaikainen valmistelutoimielin vastaa valmistelusta hankkeiden ja pilottien edelleen jatkuessa.

Useita pilotteja on käynnissä, mm. digilääkäri-pilotti, Puumalan moniammatillinen yksikkö, Pieksämäen lapsiperheiden palveluohjaus -pilotti, vammaispalvelujen osaamiskeskus-hanke, joissa kehitettyjä malleja laajennetaan kattamaan koko hyvinvointialue.

Mittavan valmistelutyön keskeinen tavoite on, että asukas saa oikean palvelun oikeaan aikaan ja oikealla tasolla. Tämä vaatii uudenlaisia, moniammatillisia tapoja tuottaa palveluja.

Hyvinvointialueen toimivuuden ja taloudellisten resurssien riittävyyden kannalta ensiarvoista on, millainen palvelustrategia ja palveluverkko alueelle luodaan.

Palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää hyväksi alueen yksityistä ja kolmatta sektoria täydentämään julkisen puolen tuotantoa ja varmistamaan henkilöstön saatavuutta.

Vaikka keskeneräisiä asioita on paljon, on tärkeä varmistaa ettei hyvinvointialueen keskeisissä toiminnoissa ja palveluissa tule keskeytystä hyvinvointialueen aloittaessa.

Seija Kuikka

lääketieteen tohtori, aluevaaliehdokas (kesk.)

Mikkeli