Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Vanhat kiistat vaietkoot

Aluevaaleissa valitaan aluevaltuutetut päättämään eteläsavolaisten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista. Kyse on merkittävimmästä palvelukokonaisuudesta, josta suoralla vaalilla valitut luottamushenkilöt päättävät.

Vaikka palvelujen laatua ja määrää säädellään lainsäädännöllä ja suosituksilla, alueiden omalla päätöksenteolla voidaan vaikuttaa saatavuuteen ja siihen, miten eri palveluihin suunnataan rahoitusta.

Länsi-Savo nosti (LS 12.12.) esille Mikkelin ja Savonlinnan jännitteen sote-palveluissa. Vastakkainasettelusta on päästävä sen selvittämiseen, mitkä palvelut ovat Etelä-Savon asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tarpeellisia.

Hyvinvointialueiden saama rahoitus perustuu asukkaiden palvelutarpeiden pohjalta laadittuihin kriteereihin. Etelä-Savon sote-palvelujen kustannukset ovat maan korkeimmat. Erityisen korkeat kustannukset ovat erikoissairaanhoidossa.

Tästä seuraa, että Etelä Savon asukkaiden palvelutarpeiden näkökulmasta ei ole kahden nykyisen palvelutason sairaalan ylläpitämiseen taloudellisia mahdollisuuksia. Tilanne on syönyt muiden sote-palvelujen tarjontaa. Tämä on näkynyt mm. lääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeudessa. Se on johtanut myös korkeampaan kunnallisverotukseen.

Tämä ei tarkoita, että sairaala poistuisi Savonlinnasta, vaan sitä, että niin Mikkelin kuin Savonlinnankin sairaalan palvelutarjonta on suhteutettava palvelutarpeen mukaiseksi. Tämän selvittämiseen on annettu aikaa lainsäädännössä noin kymmenen vuotta. Myös hyvinvointialueiden rahoituksen sopeutusaika on vuoteen 2029. Eli on ryhdyttävä kiistojen jatkamisen sijasta yhteiseen työhön palvelutarpeen tyydyttämiseksi käytössä olevien voimavarojen mukaisesti.

Sote-uudistuksen päätavoite on vahvistaa peruspalveluja. Etelä-Savossakin keskustelun painopiste on saatava siirtymään siiten, miten ne turvaamme.

Etelä-Savo muodostuu varsin selkeistä Mikkelin ja Savonlinnan seuduista. Kun nyt siirrytään kuntajaon mukaisesta palvelurakenteesta koko maakunnan rakenteeseen, pidän perusteltuna, että palveluverkot rakentuvat asukkaiden asumisen ja työssäkäynnin kannalta joustavasti.

Päätöksenteon perusasiat eivät juurikaan poikkea kunnallisesta päätöksenteosta. Kunnissakin olisi pitänyt – toteutunutta paremmin – keskittyä pitkäjänteiseen palvelutarpeiden kehitykseen ja sen vaatimaan resurssien suuntaamiseen. Pidän tätä päätöksenteossa ehdottomana edellytyksenä eteläsavolaisten hyvän elämän synnyttämiselle.

Markku Aholainen

maakunta-asiamies, eläkkeellä, aluevaaliehdokas (sd.), Mikkeli