Mielipide | Hoitovirhe voi pilata elämän

Suomessa tehdään vuosittain noin 9 000 potilasvahinkoilmoitusta, joista 30 prosenttia johtaa korvauksiin. 2019 korvauksia maksettiin 40 miljoonan euron edestä.

Todellisuudessa potilasvahingot ovat moninkertaisia, sillä harva potilas tai omainen jaksaa selvittää, johtuuko kunnon heikkeneminen, tapaturma tai kuolema hoitovirheestä.

Yksi esimerkki Etelä-Savosta on potilaan kaatuminen kotihoidossa, mistä aiheutui pysyvä vakava vamma. Ilman potilaan omaisen selvityksiä ei olisi tullut tietoon, että potilaalle oli annettu kahdeksan tunnin lääkityksen sijasta kuudentoista tunnin lääkkeet, minkä johdosta potilas kaatui.

Toinen esimerkki on kuntoutusosastolla tapahtunut sydämen aortan osittainen repeäminen. Avunpyynnöistä huolimatta asiaan reagoitiin vasta 16 tuntia kipujen alettua. Potilas pääsi leikkaussaliin viime minuuteilla. Jos potilas olisi kuollut, hoitovirhe ei olisi koskaan selvinnyt.

Kolmas esimerkki on leikkauksen tehneen lääkärin kuntoutusohjeiden laiminlyönti. Osastolla potilaan pelkkä makuuttaminen johti keuhkojen ja suoliston tukkeutumiseen, potilas joutui kaksi kerran teho-osastolle ja oli menettää henkensä.

Potilashoitovirheet myös kuormittavat sairaaloita sekä lisäävät hoitajien ja lääkäreiden työmäärää nostaen sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. Uusilla hyvinvointialueilla tulisi hoitovirheiden vähentäminen olla keskeinen päämäärä.

Jarno Strengell

kaupunginvaltuutettu, aluevaaliehdokas (sd.), Mikkeli

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka