Pääkirjoitus Rajoituksia pitää joskus purkaakin

Onhan tässä jotain hämmentävää. Etelä-Savossa koronatartuntoja on suuri määrä ja sairaalahoidon tarvekin kova. Silti rajoituksia höllennetään.

Suunta näyttää muuttuneen. Korona on muuttumassa tavalliseksi tartuntataudiksi, jota ei enää pidetä uhkana koko yhteiskunnalle.

Muutoksen toi aluksi pelätty, tehokkaasti leviävä omikron-muunnos. Sen myötä tautitapausten määrä koko maassa kasvoi nopeasti. Viruksen vaarallisuus on samalla pienentynyt. Rokotekattavuus on entistä parempi ja rokote näyttää varsin hyvin suojaavan vaikeilta tautitapauksilta.

Järjestelmä on kestänyt koronatapausten kasvun, ja koko maan tasolla epidemia näyttää kääntyvän iltaa kohden. Esimerkiksi Uudellamaalla sairaaloiden ja teho-osastojen potilasmäärät ovat vähentyneet jo jonkin aikaa.

Etelä-Savo tulee tässä vähän jäljessä, mutta rajoitusten purun osalta tahti on sama. Essoten puheenvuoroista voikin kuulla huolestuneen sävyn.

Itä-Suomen avi päätti keskiviikkona keventää yleisötilaisuuksiin kohdistuvia rajoituksia ja päätös astui voimaan heti. Peruste oli se, että rajoituksia tehdään vain, kun ne ovat välttämättömiä. Nyt koronan edelle menivät muut asiat, kuten ihmisten oikeus kokoontua.

Suomen siirtyminen poikkeustilaan kahden vuoden aikana on käynyt lopulta uskomattoman sujuvasti. Rajoituksia ja toimia on otettu käyttöön nopeasti. Viranomaiset ovat käyttäneet luovuutta ja kekseliäisyyttä, kun on mietitty, miten ihmisten kontakteja toisiin voidaan vähentää, lakien ja säädösten puitteissa. Kaikella tällä on ollut hyvä syy, ihmisen hengen ja terveyden suojelu.

Poikkeustila ei voi jatkua loputtomiin. Joskus pitää tehdä päätös siitä, että vaara on ohi tai ainakin vähentynyt niin paljon, että varotoimia voi vähentää.

Varsinaisten rajoitusten osalta nyt nähty suunnanmuutos on nopea. Käytännössä ihmisten toiminta tuskin muuttuu yhtä nopeasti ja se lienee myös viranomaisten toive. Pakottavista rajoituksista on siirrytty suosituksiin ja ohjeisiin. Vastuu on taas meillä kansalaisilla.