Pääkirjoitus Miten kunnat pärjäävät?

Suomen kunnat selvisivät toisesta koronavuodestakin hyvin. Tällaisen yhteenvedon teki Kuntaliitto analysoituaan Suomen kuntien viime vuoden talousluvut. Tilinpäätökset olivat keskimäärin sen verran plussalla, että investoinneistakin suunnilleen selvittiin.

Iso kuva näyttää siis melko hyvältä. Kun tarkemmin katsoo, myös huonoja lukuja löytyy. Ikävä kyllä useampikin heikon tuloksen tehnyt kunta sijoittuu juuri Etelä-Savoon. Maakunnittaisessa tarkastelussa vain Keski-Pohjanmaa jää Etelä-Savoa huonommaksi. Kummassakin maakunnassa asukasta kohti lasketut kuntien tulokset olivat viime vuonna miinuksella.

Kuntaliiton analyysi perustuu ennakkotietoihin, eikä kaikista kunnista ole vielä lukuja. Yleiskuva kuitenkin näkyy.

Suomen kaikista kunnista Mikkelin teki viime vuonna euroissa mitattuna kaikkein heikoimman tuloksen. Tulos jäi kymmenen miljoonaa euroa miinukselle. Mikkelissä ongelman syventää kriisiksi se, että myös kolmena edellisvuonna alijäämä on syntynyt rutkasti.

Kun otetaan kunnan koko huomioon, monessa paikassa toki tehtiin suhteellisesti vielä huonompia tuloksia. Asukasta kohden maakunnan heikoin tulos oli kriisikuntamenettelyyn jo joutuneella Pertunmaalla. Myös Mäntyharjun luvut olivat tukevasti pakkasella.

Etelä-Savossakin osa kunnista teki viime vuonna oikeinkin hyviä tuloksia. Esimeriksi Enonkoski oli asukasta kohden laskettuna eräs Suomen parhaista.

Surkeuden keskellä on hyvä muistaa, että myönteistäkin kehitystä tapahtui ja tapahtuu. Tilinpäätöstiedot esimerkiksi kertovat kuntien verotulojen rivakasta kasvusta myös Etelä-Savossa.

Ongelmat ovatkin menopuolella ja etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämän vuoden jälkeen soten osalta helpottaa, kun se siirtyy valtion maksettavaksi.

Nyt iso kysymys on, miten käy kuntien valtionosuuksille sote-uudistuksen aiheuttamien järjestelyiden jälkeen. Esimerkiksi kriisiohjelmaa juuri valmisteleva Mikkeli ei kestä sillä saralla uusia takaiskuja.

Timo Laitakari

timo.laitakari@lansi-savo.fi