Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii aktiivisia toimia

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen kuuluvat yhteiskunnan tärkeimpiin tehtäviin. Lapsuuden ja nuoruuden olosuhteet luovat pohjan koko elämän hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle.

Sote-uudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä hyvinvointialueen että kunnan tehtäviin. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, silloin kun tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin.

Järjestöt ovat tärkeitä hyvinvointialueen ja kunnan kumppaneita. Hyvinvointialueen ja kunnan on varmistettava alueella toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytykset ja vaikutusmahdollisuudet. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toiminta-avustusten myöntämistä ja tilojen antamista järjestöjen käyttöön.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on Suomessa vahva painotus fyysisen terveyden ja liikunnan edistämiseen. Mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat jääneet liian vähälle huomiolle ottaen huomioon niiden merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisuudessa. Koronakriisi on entisestään lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita, kuten yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä onkin erityinen huomio kiinnitettävä lasten ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin, kuten kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen sekä mielenterveyden edistämiseen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä tulee huomioida kaikki lapset ja nuoret. Työn painopisteen tulee olla eriarvoisuuden kaventamisessa. Hyvinvointi- ja terveyserot alkavat muodostua jo lapsuuden aikana. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on huomioitava erilaiset lapsi- ja nuorisoryhmät. Näitä ovat esimerkiksi vammaiset lapset ja nuoret, neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavat lapset ja nuoret, maahanmuuttotaustaiset lapset ja nuoret, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret.

Riippumatta lapsen ja nuoren sosiaalisesta tai sosioekonomisesta taustasta hänellä on oikeus tasalaatuisiin ja samanlaisiin palveluihin kuin toisilla. Väestön keskittyessä taajamiin ja suurempiin kaupunkeihin, reuna-alueiden palvelut vähenevät kuntien ja kuntayhtymien keskittäessä toimintojaan. Reuna-alueilla asuvilla lapsilla ja nuorilla ei aina ole mahdollisuutta saavuttaa keskustaajamiin keskitettyjä palveluita. Tähän vaikuttaa huoltajien työtilanne sekä mahdollisuus kuljettaa lapsia esimerkiksi harrastuksiin. Karvin keväällä 2020 julkaisemassa arviointitutkimuksessa kävi ilmi, että niiden lasten ja nuorten, joilla ei ole yhtään ohjattua harrastusta, koulumenestys on muita lapsia heikompi. Lasten ja nuorten palveluiden saatavuuteen tasapuolisesti kunnan eri alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota.

MLL:n paikallisyhdistykset järjestävät toimintaa lähes kaikissa Etelä-Savon kunnissa.

MLL:n Järvi-Suomen piirin paikallisyhdistykset järjestävät toimintaa lähes kaikissa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Keski-Suomen kunnissa. MLL:n toiminta täydentää kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden palveluita. Tämän vuoksi kuntien ja hyvinvointialueiden toiminta yhdessä järjestöjen kanssa on erityisen tärkeää, jotta perheillä on mahdollisuus osallistua jatkossakin järjestöjen toteuttamaan matalan kynnyksen toimintaan.

Päivi Turkia

Toiminnanjohtaja

MLL:n Järvi-Suomen piiri