Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Hyvinvointialueille vaikuttavuuden arviointia

Vuoden 2019 OECD-raportin mukaan Suomen terveydenhuolto on monimutkainen, hajanainen ja monikerroksinen. Koordinoinnin puute perustason ja erikoissairaanhoidon välillä, yhteisten laatu- ja vaikuttavuusstandardien puute, monikanavaisen rahoituksen malli ja epätasainen palvelun laatu ovat tunnustettuja ongelmia. Sote-uudistus pyrkii osaltaan korjaamaan näitä epäkohtia.

Tulevat hyvinvointialueet tuottavat terveydenhuollon palveluja erilaisilla terveydenhuollon menetelmillä, joilla tarkoitetaan mm. lääkkeitä, laitteita, toimenpiteitä ja järjestelmiä. Terveydenhuollon menetelmien arviointiin käytetään nykyisin yleisesti järjestelmällistä hta-arviointitapaa (health eechnology assessment), joka on päätöksentekijöiden käyttöön suunnattua, kokonaisvaltaista ja järjestelmällistä arviointia menetelmien käytön edellytyksistä, turvallisuudesta ja vaikutuksista. Sen pohjana on arviointihetkellä saatavissa oleva laadukkain lääketieteellinen tutkimusnäyttö. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti Suomeen on isoimpien sairaanhoitopiirien yhteyteen perustettu arviointiylilääkäreiden toimia ja heidän muodostamansa verkosto vastaa tällä hetkellä erikoissairaanhoidon hta-toiminnan koordinoimisesta.

Sote-lakipaketin useissa pykälissä korostetaan vaikuttavan hoidon ja hoidon vaikuttavuuden seurannan tärkeyttä. Valitettavasti mitään konkreettisia keinoja ei valtavasta lakikokonaisuudesta kuitenkaan löydy. Siksi nykyisiä arviointitoiminnan malleja on järkevää hyödyntää hyvinvointialueilla, ainakin niiden käynnistymisvaiheessa.

Tulevat hyvinvointialueet ovat valtavia organisaatioita. Organisaatiokoon kasvaessa toimintaa uhkaa siiloutuminen. Siiloutuminen tuo mukanaan haittoja, kuten katkeilevia hoitosuhteita ja osaoptimointia, jotka ovat myrkkyä vaikuttavalle, potilaslähtöiselle toiminnalle. Vaikuttavuusarvioinnin liittäminen ja laajentaminen kokonaisiin prosesseihin on todennäköisesti yksi tärkeimmistä keinoista ainakin tiedon siiloutumista vastaan. Jatkossa hoitojen vaikuttavuuden arvioinnissa tuleekin arvioida koko hyvinvointialueen hoitoketjuja eikä vain ketjun yhtä osaa, kuten erityistason palveluita. Tähän sisältyy tarve arvioida myös sosiaalihuollon palveluita, missä ollaan menetelmien arvioinnin perinteessä ja käytännöissä terveydenhuoltoa jäljessä.

Kun vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon periaatteet otetaan laajasti käyttöön ja kannustimet asetetaan oikein, terveydenhuolto muuttuu aiempaa kustannustehokkaammaksi. On myös potilaiden etu, että hoitojen vaikuttavuutta arvioidaan asiantuntevasti tulevilla hyvinvointialueilla. Vaikuttavuusarviointi ja arvioinnin jatkuva kehittäminen auttavat kohdentamaan käytettävissä olevia sote-resursseja oikeudenmukaisesti koko väestöön.

Teuvo Antikainen, KSshp

Vaikuttavuusarviointi auttaa kohdentamaan sote-resursseja oikeudenmukaisesti.

Kati Kinnunen, PSshp

Niina Koivuviita, VSshp

Sami Pakarinen, Hus

Anna-Kaisa Parkkila, Pshp

Miia Turpeinen, PPshp/FinCCHTA

Paula Vähäsalo, PPshp/FinCCHTA

Kansallinen arviointiylilääkäriverkosto