Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Tuulimyllyn perustus on purettava

Tuulivoimayhdistyksen Anni Mikkonen esitti kirjoituksessaan joukon väitteitä, jotka ovat virheellisiä. Korjaan niistä ensimmäisen koskien tuulivoimaloiden perustuksien purkua, mitä Mikkonen ei pidä tarpeellisena.

Tuulivoimalan, kuten minkä tahansa rakennuksen tai rakennelman, perustus on jätelain mukaan purettava ja jäteasetuksen mukaan lisäksi kierrättävä. Purkamisesta vastaa tuulimyllyn silloinen omistaja ja mikäli tämä ei perustuksia pura, niin maanomistaja. Rakennusvalvoja ei voi hyväksyä sitä, että perustuksia ei purettaisi.

Tuulivoimalan perustus joutuu 20 vuoden käyttöaikanaan kovaan dynaamiseen rasitukseen, mikä lisää betonin karbonisoitumista. Reaktio voi edetä jopa kymmenen millimetriä vuosikymmenessä ja saavuttaa harjateräkset jo käyttöaikana. Perustuksissa on noin 200 tonnia harjaterästä, joiden korroosio edistyy tämän jälkeen noin millimetrin vuosisadassa. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavan 2000 vuoden aikana rautaa liukenee maaperään ja pohjaveteen noin 100 kilogrammaa vuodessa. Tällainen määrä voi ympäristöministeriön mukaan pilata vuosittain 300 000 kuutiometriä pohjavettä.

Sitran laatiman skenaarion mukaan vuonna 2050 maatuulivoimalla tuotettaisiin 70 prosenttia Suomen sähköstä eli 120 teravwattituntia. Tällainen tarkoittaisi sitä, että vuosittain rakennettaisiin noin 1 500 voimalaa, 80 elektrolyyseriä ja 20 vetyvoimalaa. Tällainen tarkoittaisi sitä, että vuosittain valettaisiin ja aikanaan piikattaisiin pois kolme miljoonaa kuutiometriä betonia aina maailman tappiin.

Nykyisin Suomen koko betonin kulutus on viisi miljoonaa kuutiometriä. Syyt, miksi tuulivoimayhtiöt eivät halua purkaa perustuksia ovat puhtaasti taloudellisia.

Ilkka Niemi

Rakennusvalvoja ei voi hyväksyä sitä, että perustuksia ei purettaisi.

diplomi-insinööri

Espoo