Pääkirjoitus Mikkelin pitää pian päättää energiayhtiöistä – Venäjä toi tähänkin asiaan uuden vaikeuskertoimen

Mikkelin kaupungin talouskuurissa on karkeasti sanottuna kaksi osaa. Ensimmäinen on päivittäisten menojen ja tulojen tasapainottaminen. Tätä työtä tehdään palvelut ja talous -ohjelmassa eli Patussa. Kaupunki tiedottaa ohjelman sisällöstä tiistaina.

Toinen osa on vanhojen syntien hyvittäminen eli talouskielellä taseen alijäämien kattaminen. Tässä kaupunki on valinnut lääkkeeksi energiayhtiöomistustensa myynnin tai muut järjestelyt. Asiaa on valmisteltu hiljakseen kulisseissa.

Tämän vuoden lopulla alijäämiä on karkeasti arvioiden yli 40 miljoonaa euroa. Kyse on niin isoista summista, että käytännössä energiaomistukset ovat Mikkelille ainoa tapa asia hoitaa.

Länsi-Savon uutisesta (LS 11.3.) selvisi, että nyt ykkösvaihtoehdoksi on taas kääntymässä se, että Etelä-Savon energiasta (Ese) myytäisiin vähemmistöosuus. Vielä syksyllä ensisijaisena pidettiin Suur-Savon sähkö Oy:n osakkeiden myyntiä.

Mitään yksituumaisuutta päättäjien kesken ei vieläkään ole, joten suunnitelmat elävät moneen kertaan. Jos alijäämät halutaan päätetyssä ajassa kattaa, kovin pitkään veivaamiseen ei ole varaa. Kevään pitää olla päätösten aikaa.

Juuri nyt Suomessa kaikkea katsotaan Venäjän aggressiota vastaan. Myös energiayhtiökauppoja pohdittaessa Venäjän sota Ukrainassa aiheuttanee uusia kiemuroita. Ainakin kaksi näkökulmaa nousee tässä esille.

Ensimmäinen liittyy huoltovarmuuteen: onko Mikkelin kaupungilla nyt joku uusi erityinen peruste omistaa sata prosenttia energiayhtiö Esestä? Kovin ilmeisiä syitä siihen ei taida olla, vaikka argumenttia poliittisessa keskustelussa varmasti käytetään. Jos enemmistöomistus säilyy kaupungilla, riittävä vaikutus päätöksiin voidaan säilyttää niinkin.

Toinen näkökulma liittyy ostajaan ja hintaan. Sota kiepautti koko Euroopan energiasektorin uuteen asentoon, kun riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista on pakko vähentää. Raaka-ainemarkkinat menevät uusiksi ja panostukset vaihtoehtoisiin tekniikoihin kasvavat.

Samaan aikaan Suomen "maariskit" kasvavat, eli ulkomaisten investoijien valmius sijoittaa tänne voi vähentyä. Myös suomalaisiin ostajatahoihin sota vaikuttaa. Kiinnostus ja hinta voivat siis olla nyt jotain ihan muuta kuin vielä pari kuukautta sitten arveltiin.

Jos Mikkeli päätyy myymään Esen vähemmistöosuuden, ostajataho pitää valita huolella. Kuten kaupunginjohtaja Timo Halonen uutisessa totesi, pitää varmistaa, että kumppanilla on samanlainen ajattelu yhtiön kehittämisestä kuin kaupungilla.

Etelä-Savossa on pitkään elätelty ajatusta voimakkaasta maakunnallisesta yhtiöstä, joka syntyisi Suur-Savon sähkön ja Esen liitolla. Tässä mielessä Suur-Savon sähkö olisi luonteva ostajaehdokas Esen osuudelle.

Mikkelissä ei kuitenkaan kovin laajasti koeta, että muut omistajakunnat olisivat Suur-Savon sähkön kehittämisessä ymmärtäneet Mikkelin toiveita. Tällä perusteella todennäköiseltä tuntuu, että mahdolliset ostajat tulevat maakunnan ulkopuolelta.