Mielipide | Metsät ja pellot sitovat hiiltä

Jokaisen on syytä miettiä, mitä voi ilmaston hyväksi tehdä. Samalla on huomioitava, miten se on suhteutettu siihen todellisuuteen, jossa meidän on löydettävä elämisen, yrittämisen ja toimeentulon mahdollisuudet. Maatilatalouden harjoittaja on istutettu ilmastoasioissa usein syytettyjen penkille. Tosin lähinnä niiden toimesta, joilla ei syyteoikeutta ole, enempi syyntakeettomilta vaikuttavia tahoja.

Nämä toimijat näkevät, että maatalous on aina päästölähde ja metsätalouden sitoma hiili on kaikkien suomalaisten sitomaa hiiltä. Niidenkin, joilla ei ole aariakaan omaa maata ja, joista osa haluaisi lahottaa metsät sitomattomaan kuntoon.

Entistä enemmän hämillään suomalainen maatilatalouden harjoittaja on, kun häneltä vaaditaan maatalouden ilmastotekoja Etelä-Amerikan sademetsien tuhoihin vedoten, mutta metsätaloudessa argumentit Kanadan, Alaskan ja Venäjän hoitamattomien metsien tuhoista eivät kelpaa.

Yhden asian liikkeet ratsastavatkin aina sillä argumenttiaasilla, mikä kantaa sen mieluisimman lastin.

Hyvin kasvavat metsät ja pellot sitovat hiiltä, lahoava puu ja heitteille jätetty pelto vapauttavat sitä. Hyvin hoidetut metsät ja pellot ovat kakkuja, jotka voidaan syödä ja säästää. Meidän on pidettävä huolta sekä hiilinieluista ja hiilivarastoista että taloudellisista tekijöistä ja luotava kannustimia toteuttaa näitä kaikkia.

Maatalouden kroonistunut kannattavuuskriisi ja Venäjän terrorin vaikutukset korostavat entisestään maatilatalouden merkitystä ratkaisujen tuottajana. Etelä-Savo tarjoaa kestävällä maa- ja metsätaloudellaan ratkaisuja huoltovarmuuden parantamiseen.

Vesa Kallio

toiminnanjohtaja

MTK-Etelä-Savo