Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Taas tehdään budjettia poikkeusajalle

Pitkän koronakauden aikana Suomessa tehtiin poikkeusaikojen budjetteja. Raamit paukkuivat ja niiden annettiin paukkua, kun ylimääräisiin menoihin oli pakkoa sopeutua.

Nyt oli aika palata normaaliin, mutta toisin kävi. Tiistaina hallitus kertoi kevään budjettiriihen tuloksista ja selvää on Venäjän hyökkäys Ukrainaan pistää Suomen valtiotalouden taas aivan uusiin, mittaluokaltaan massiivisiin haasteisiin.

Huomion arvoinen on valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) arvioi siitä, että koronan vaikutukset talouteen olivat väliaikaisia, mutta sodan vaikutukset lienevät pysyviä.

Suoraan turvallisuuteen ja Ukraina pakolaisiin liittyvät menot on sovittu hoidettaviksi kehysraamien ulkopuolelta. Se tarkoittaa velkaantumisen jatkumista. Tänä ja ensi vuonna rahaa menee kumpanakin pari miljardia euroa enemmän kuin oli ajateltu. Tässä suurin yksittäinen kohde on Puolustusvoimat, joka saa ja tarvitsee lisää rahaa materiaaleihin ja toimintaan.

Aivan oma kysymyksensä on vielä se, miten hoidetaan irrottautuminen venäläisestä energiasta. Sen vaikutukset ovat järisyttäviä niin yksittäisille yrityksille, kansantaloudelle kuin huoltovarmuudellekin.

Tässä vaihtoehtoja ei vain ole. Myönteisesti ajateltuna siirtymä on myös mahdollisuus sekä ilmastotoimien vauhdittamiselle että uuden liiketoiminnan ja uusien innovaatioiden luomiselle.

Riihessä päätettiin myös leikkauksista ja säästöistä. Niistä huomattava osa kohdistuu liikennehankkeisiin, mistä tietenkään ei voi olla tyytyväinen. Se taas on myönteinen linjaus, että tutkimus- ja kehitysrahoitusta lisätään viime keväällä suunnitellusta ja vauhditetaan myös verokannusteella.