Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Yritysten tulisi ottaa riskit

Vappuaamun Länsi-Savon pääkirjoituksessa todettiin, kuinka minimaalisilla kaupungintalouden säästöillä voidaan saavuttaa maksimaalinen harmi kaupungin asukkaille. Uimarantojen sulkemisellako saavutetaan se menetys, mihin kaupunki sitoutuu sopimuksessaan osuuskaupan kanssa Prisman rakentamisessa. Aivan vastaava kuvio on vireillä Pieksämäellä.

Molemmissa kaupungeissa ollaan sopimassa kaupungin ja osuustoiminnallisen yhteisön kanssa kiinteistöjärjestelyistä ja niihin liittyvistä kustannuksista. Mikkelin tapauksessa ihmetystä herättää se, että ”yrityksen” kanssa sovitaan kiinteästä kustannuksesta. Sitä vastoin kaupungin kustannusosuus jää täysin ilmaan. Radan alituksesta ”yritys” maksaa kiinteän hinnan, mutta se mitä hanke todella maksaa jää veronmaksajien huoleksi. En ole Tampereen ohitustietä lukuun ottamatta tavannut kustannusarviossaan pysynyttä julkista hankintaa. Esimerkkinä Mikkeli jätevesipuhdistamo.

Rautatien alitus on sinällään pieni ja jopa ennustettavissa oleva hanke. Pilaantuneiden maa-ainesten poisto sitä vastoin on arpapeliä. Kustannus voi olla jotakin miljoonan ja kymmenen miljoonan väliltä. Miksi kaupunki ottaa tämän riskin? Kaupunki on ottanut näitä riskejä ennenkin?

Miksi kaupungit ottavat yritysriskin?

Pieksämäellä kaupunki on puolestaan rakentamassa Osuuspankille toimitiloja. Pankki tarvitsee modernit toimitilat ja kaupungissa on tyhjä tontti keskustassa. Loistava liikeidea – pankin kannalta. Onko Pieksämäellä jo unohdettu, että Suur-Savon Osuuspankki lopetti käytännössä kaikki maaseutukonttorit viime vuonna? Suur-Savon Osuuspankkia ollaan naittamassa suuremman Pohjois-Savon Osuuspankin kanssa.

Tämän yhtälön toteutuessa Pieksämäki muuttuu seuraavien viiden vuoden aikana maaseututaajamaksi – pankin silmissä, eikä siellä tarvita pankkikonttoria. Vuokrasopimuskin tehdään vain viideksi vuodeksi. Kaupungille jää käteen kallis tarpeeton kiinteistö. Konttoriverkon karsinta on ollut jo pitkään nähtävissä muissa pankkiketjuista. Raha liikkuu verkossa, konttoreita ei tarvita.

Eikö riskin pitäisi kantaa yritysten, eikä julkisyhteisön! Molemmat kaupunkien ”yhteistyökumppanit" ovat varakkaita osuustoiminnallisia ”yrityksiä”. Siis suuri nippu isännätöntä rahaa. Miksi kaupungit ottavat yritysriskin näiden puolesta?

Pieksämäellä päättäjät alkavat hiljalleen herätä ja miettiä hankkeensa järkevyyttä, mutta Mikkelissä selitetään ja kiistellään uimarannoista.

Jorma Tiitinen

Kirjoittaja on veronmaksaja Mikkelistä.