Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Suomen Nato-ratkaisun aika on tullut

Tulevana lauantaina kokoontuu SDP:n ylimääräinen puoluevaltuuston kokous, jossa käsittelemme puolueen kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Suhtaudun myönteisesti Nato-jäsenyyteen, koska Nato-maiden voimavarat ennaltaehkäisisivät Suomeen kohdistuvan sotilaallisen painostuksen, hyökkäyksen uhan tai sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuutta. Jäsenyys Natossa vahvistaisi myös Suomen huoltovarmuutta. Vuodesta 2004 asti Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin on ollut kirjattuna mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä. Kansainvälisen turvallisuusympäristön muututtua on jäsenhakemuksen aika.

Nato on toiminut 73 vuotta yhteisen puolustuksen järjestönä. Sen tehtävänä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Naton perustamissopimuksen ydin on sen viides artikla, jolla jäsenmaat sitoutuvat keskinäiseen avunantoon. Jos Suomi Naton jäsenenä joutuisi sotilaallisen iskun tai sen uhkan kohteeksi, voisi Nato-joukkoja saapua pyynnöstämme auttamaan meitä Suomen puolustamisessa. Nato-joukkoja voitaisiin kutsua kiristyneessä tilanteessa paikalle myös ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa nostamaan kynnystä sotatoimien aloittamiselle Suomea vastaan tai niillä uhkaamiselle.

Keskeinen tehtävä on varmistaa, ettei Suomi joudu sotilaalliseen yhteenottoon.

Vastavuoroisuuden perusteella Suomi tulisi osalliseksi Nato-maiden vakauden ja turvallisuuden ylläpitämistä jäsenyysvelvoitteiden mukaisesti. Ollessani kansanedustajana viime vaalikaudella ja puolustusvaliokunnan jäsen käsittelimme kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta koskea lakia, jonka yhteydessä lakiin puolustusvoimista lisättiin säännös siitä, ketkä avunantotehtäviin osallistuisivat. Varusmiehiä ei lähetetä tehtäviin ja reserviläisten osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen.

Suomen rajat ovat tällä hetkellä rauhallisia, eikä Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa. Suomen puolustusvoimien suorituskyky on hyvä ja puolustustamme kehitetään jatkuvasti. Nato-jäsenyys on kuitenkin varautumista sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan vahvistaen pidäkevaikutusta. Meidän poliitikkojen keskeinen tehtävä on varmistaa, ettei Suomi joudu sotilaalliseen yhteenottoon. Nato-jäsenyyden tarkoituksena on Suomen turvallisuuden maksimointi.

Satu Taavitsainen

Kirjoittaja on SDP:n puoluevaltuuston jäsen ja Kaakkois-Suomen sosialidemokraattisen piirin 1. varapuheenjohtaja Mikkelistä.