Mielipide | Kriisikunnaksi ajautuminen voisi olla hyvä

Mikkelin talous on syöksykierteessä, aiempien vuosien tehdyt virheinvestoinnit aiheuttavat edelleenkin merkittäviä kustannuksia. Tästä voi esimerkkeinä mainita BioSairilan, Biohauen ja Stadiumin, joiden kustannuksista vastaa kaupunki. Miksi näin, sillä tämä ei kuulu lakisääteisiin tehtäviin millään muotoa. Nyt säästöjä etsitään epätoivoisesti lillukanvarsista ja asukkaille hyvinvointia tuottavista asioista.

Korona on kurittanut taloutta kovalla kädellä, mutta pohtia sopii, onko kallis testaus ollut ylimitoitettua. Meillähän oli ne toimivat rokotteet.

Korona on tuonut myös uutta työelämään etätyöskentelyn muodossa. Monet ovat hakeutuneet kaupungeista maaseudulle ja ovat voineet tehdä työtä sieltä käsin, elinkustannuksissa säästäen. Mikkeli on tämän mahdollisuuden hukannut viemällä seutukunnista kaikki palvelut. Kuka enää muuttaa paikkakunnalle, jossa ei ole lähikoulua saati lähikirjastoa. Mikkeli nähdään vain keskusta-alueena ja kerrostalorakentamisena. Tyhjät liiketilat lisääntyvät, nuoriso muuttaa vireisiin yliopistokaupunkeihin.

Terveydenhuollon kulut räjähtävät käsiin sote-uudistuksessa, sillä budjetissa on jo miljoonien vaje lähtökuopissa. Keskittäminen yhteen suureen yksikköön on tuonut lisäkuluja, ei se ambulanssi- ja taksiralli ilmaista ole. Vuodeosastot pursuavat ja jatkohoito ei vedä. Nyt tähän yhtälöön vielä lisämausteen tuo hoitajapula.

Mikkelin ajautuminen kriisikunnaksi voisi olla aidosti hyvä asia. Näin niitä aitoja, rakenteellisia säästöjä voisi tulla. Ehkäpä valtion virkamiehet karsisivat hallintoa, pistäisivät konserniyhtiöt omilleen ja neuvottelisivat lentokentän Puolustusvoimien budjettiin. Varmasti myös konsulttipalvelut ja ostot saataisiin järkevälle pohjalle.

Hyvä veli-verkoston aika on nyt ohi.

Tiina Väisänen

Kirjoittaja on mikkeliläinen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka