Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Itseaiheutettu hoitajapula?

Vanhuspalvelulaissa on määritelty ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta – ei hoitajamitoituksesta. Samaisessa laissa on säädetty henkilöstömitoituksen kasvu nykyisestä 0,6:sta 0,7:ään välittömän hoito- ja hoivatyön tekijään per asiakas 1.4.2023 alkaen tehostetussa palveluasumisessa.

Toistuvasti ja virheellisesti ammattiliitot viestivät, että kyseessä olisi hoitajamitoitus. Näin ei ole. Lain mukaan mitoituksiin laskettavaa välitöntä asiakastyötä voivat tehdä muun muassa hoiva-avustajat, viriketoiminnan ohjaajat, kodinhoitajat, geronomit ja monet muut, eivät pelkästään lähihoitajat ja sairaanhoitajat, kuten nyt on annettu ymmärtää.

Tehostetussa palveluasumisessa asuva asiakas – vanhus, tarvitsee laadukkaaseen elämäänsä monenlaista osaajaa ja tekijää ympärilleen. Mielestäni elämme tällä hetkellä liikaa hoitamiskulttuurissa. Olisiko syytä jo viimein ymmärtää se, että hyvä hoito, hoiva ja huolenpito ei voi perustua vain sairaanhoitajiin ja lähihoitajiin.

Vanhus tarvitsee monenlaista osaajaa.

Keski-Euroopan hyvät mallit ja esimerkit ikäihmisten hoidosta ja hoivasta on sysätty syrjään kotosuomessa. Vieraillessani Hollannissa ja tutustuessani Tanskan malleihin voin vain todeta, että noissa maissa laadukasta hoitoa ja huolenpitoa toteutetaan varsin monenlaisen tekijän toimesta.

On syytä ymmärtää, että tehostetussa palveluasumisessa asuva vanhus asuu omassa kodissaan. Tavoitteena on turvata hänelle hyvä ja arvokas elämä. He eivät ole potilaita, joita hoidetaan kuten sairaalassa. Hoito ja hoiva perustuu yksilölliseen suunnitelmaan ja ratkaisuihin, jossa keskeisenä voi olla sosiaalisten suhteiden ylläpito.

Näitä ratkaisuja ja suunnitelmia ovat ikäihmisen parhaaksi tekemässä monet ammattiryhmät. Sairauden hoitoon ja hoitotoimenpiteisiin sekä lääkehoitoon tarvitaan koulutettua hoitohenkilökuntaa. Muuta työtä voivat tehdä monet muut ammattiryhmät.

Hoitajapula johtuukin osin siitä, että hoitajakoulutuksen saaneiden osaamista käytetään osin liian suuressa määrin väärissä työkohteissa. Hoitohenkilökunnan osaamisen käyttöä ja hyödyntämistä tulisikin ryhtyä tarkastelemaan uusin silmin. Tuntuu siltä, että olemme itse aiheuttamassa hoito- ja hoivakriisiä, nykymenolla, pahemmaksi vanhuspalveluissa.

Todellinen hoitajapula selviää, kun tiedetään missä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa ja tehtävässä aidosti tarvitaan mitäkin osaamista. On uskallettava tunnistaa ja tunnustaa se tosiasia, että rajatuilla resursseilla tulee kohdistaa osaaminen todellisiin nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin niissä kohdin, joissa sairaanhoitajan vaativan korkeakoulututkinnon mukaista rekisteröityä osaamista ja lähihoitajien nimikesuojalla varustettua osaamista tarvitaan. Tehostetussa palveluasumisessa tarvitaan välittömään asiakastyöhön monenlaista osaajaa ja tekijää hoitajien lisäksi.

Riitta Paasivuori

Kirjoittaja on Mikkelin Kotikaari ry:n toimitusjohtaja.