Mielipide | Turvallisuudella on hintansa

Kun eduskunta päätti, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, yhtenä keskeisenä perusteluna oli liittouman tuoma turva, joka nostaa kynnystä hyökätä Suomeen.

Myös Suomen liittyessä EU:hun yhtenä perusteluna olivat turvatakuut. Nato-keskustelussa kävi viimeistään selväksi, että EU:n sotilaallisia turvatakuita ei itse asiassa ole.

Turvallisuudella on hintansa. Nato-jäsenyys nostaa Suomen sotilasmenoja noin 0,5 prosenttia eli noin 1,25 miljardilla eurolla vuodessa. Puolustusbudjettimme on ollut pitkään noin puolitoista prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta Nato edellyttää jäsenmailtaan, että ne panostavat puolustukseen vähintään kaksi prosenttia. Suomen bruttokansantuote on noin 250 miljardia euroa.

Suomi on ollut EU:n jäsenenä vuodesta 1995. Parina ensimmäisenä vuonna olimme nettosaajia, mutta sen jälkeen olemme olleet nettomaksajia. Esimerkiksi viime vuonna nettomaksuosuutemme oli 781 miljoonaa euroa. Toissa vuonna maksoimme nettona 559 miljoonaa euroa. EU-jäsenyyden hyötyjen laskeminen taitaa olla lähes yhtä vaikeaa kuin ympyrän neliöiminen.

Suomen kustannusosuus olisi miljardeja.

Finanssikriisin 2007–2010 jälkeinen talouskasvu vientivetoisessa Euro-Suomessa oli kymmenen vuotta lähes pysähdyksissä. EU:n talous- ja rahaliiton ulkopuolelle jääneiden ja oman kruunun säilyttäneiden Ruotsin ja Tanskan taloudet kasvoivat vauhdilla. Oman, kelluvan valuutan kurssi on dollariin nähden aina oikea. Vienti vetää.

Sähkön hinta voi nousta hälyttävän korkealle. Se on seurausta energian tuonnin loppumisesta Venäjältä. Energian raju hinnannousu nostaa painetta korottaa kaikkien tavaroiden ja ennen kaikkea elintarvikkeiden hintoja.

Vuoden 2014 Venäjän Krimin miehityksen jälkeiset EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet lopettivat muun muassa maataloustuotteiden viennin Venäjälle, mikä oli omian syventämään maatalouselinkeinon ahdinkoa. Lannoitteiden saanti on Ukrainan sodan takia vaikeutunut ja niiden hinnat ovat kaksinkertaistuneet, mikä pahentaa tilannetta.

Sodan vauriot ovat Ukrainassa jo nyt noin 570 miljardia euroa. Kansainvälinen taloustieteilijäverkosto Center for Economic Policy Research esittää, että EU ottaisi sodan jälkeen päävastuun Ukrainan jälleenrakentamisesta ja alkaisi suunnitella sitä jo nyt.

Suomi joutuisi EU-maana kantamaan Ukrainan jälleenrakennuksesta oman vastuunsa. Suomen kustannusosuus olisi miljardeja. Turvallisuudella on hintalappunsa. Kansa maksaa sen joko verojen korotuksina, leikkauksina tai molempina. Lisää velkaakin lienee saatavana.

Taito Taskinen

Kirjoittaja on kuopiolainen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka