Mielipide | Omituisia piirteitä Prisman maakaupassa

Alkuperäisen Osuuskauppa Suur-Savon Prisma-hypermarkethankkeen vuonna 2021 allekirjoitetun aiesopimuksen tarkoitus oli, että VR-Yhtymä Oyj ja Mikkelin kaupunki myyvät kumpikin tulevasta markettontista omistamansa alueet suoraan osuuskaupalle.

Tällöin kaupunki ja VR olisivat kaupungin äskettäin hyväksytyn Maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaan tehneet asemakaavan muuttamiseen liittyvän maankäyttösopimuksen, jolloin kaupunki olisi saanut asemakaavan muutoksen tuomasta alueen arvonnoususta kolmanneksen maankäyttömaksuna.

Nyt kuitenkin esityksen mukaan kaupunki ostaakin VR:ltä myös niin sanotun Terminaalikiinteistön alueen, jonka pääosa tarvitaan markettontin muodostusosaksi. Sen kaupunki sitten aikanaan tulee muiden omistamiensa muodostusosien kanssa myymään osuuskaupalle. Esityslistalla ei ole kerrottu syytä siihen, miksi tämä alue on kierrätettävä kaupungin kautta.

Näyttääkin siltä, että neuvotteluissa kaupunki on asetettu ”selkä seinää vastaan” eli VR ei ole hyväksynytkään maankäyttösopimustietä ja on päässyt tällä tavalla mittaamaan maastaan maksimaalisen hintahyödyn ja maksimaaliset muutkin kauppaehdot.

Alueen kauppahintaa 1,8 miljoonaa euroa ei esityksessä mitenkään avata. Sen yksikköhinnaksi tulee kuitenkin tulevan rakennusoikeusosuutensa mukaan laskien runsas 186 euroa per kerrosneliömetri eli melkein sama, kuin mitä kaupunki saa siitä myydessään sen aikanaan osuuskaupalle eli 198 euroa per kerrosneliömetri. Kaupungin myyntivoitto tämän alueen osalta jää nyt varsin pieneksi verrattuna siihen, mitä kaupunki olisi alkuperäisen toteuttamistavan eli maankäyttömaksun kautta saanut.

Päätöksentekoa ajatellen maankäyttömaksulaskelman esittäminen olisi ollut vähintäänkin suotavaa.

Nyt VR saa mitattua itselleen asemakaavan muutoksen aiheuttaman arvonnousun melkein kokonaan, mikä on Mikkelin kaupungin maanostohistoriassa ennenkuulumatonta ja myös täysin äskettäin hyväksytyn Maapoliittisen ohjelman periaatteiden vastaista.

VR:llä ei ole mitään erityisasemaa muihin maanomistajiin verrattuna eikä maanomistajien tasapuolinen kohtelu tältä osin nyt lainkaan toteudu. Vaarana onkin jatkossa, että vastaavanlaisissa asemakaavan muutostilanteissa muutkin maanomistajat kieltäytyvät maankäyttösopimuksista ja vaativat itselleen maastaan arvonnousun mukaista hintaa.

Kauko Juhamäki

Kirjoittaja on ex-kaupungingeodeetti Mikkelistä.