Mielipide | Veturitallien asemakaava on vastuuton

Mikkelin Satamalahden alueen kehitys on käynnistynyt Osuuskauppa Suur-Savon Prisma-projektilla. Kaupunkikehityslautakunta lähetti asemakaavaluonnoksen eteenpäin kokouksessaan 14.6.

On hienoa, että alueen kehitys on käynnistynyt. Nyt laadittu asemakaavaluonnos on kuitenkin osittain epäonnistunut, ja se tekee siitä luonnolle ja ympäristölle haitallisen. Kaavan heikkouksia lautakunta ei nähnyt vaikka niitä osoitettiin. Mikäli asemakaava menee esitetyn kaltaisena läpi, se on vastalaaditun kantakaupungin osayleiskaavan vastainen, se vaarantaa vesiensuojelutavoitteet ja tuhoaa kaupunkialueen viimeisen naurulokkiyhdyskunnan. Mikä näissä sitten on ongelmana?

Kantakaupungin osayleiskaava laadittiin vain muutama vuosi sitten, ja se ottaa kantaa kaikkiin yhdyskunnan tarvitsemiin toimintoihin ja maankäyttöön. Kaavaprosessi oli hyvin vedetty ja kiitetty. Yleiskaava laaditaan juuri siksi, että asemakaavoitus voisi toimia tasapainoisesti ja kokonaisuutta palvellen, eikä osaoptimoiden ja tehottomasti. Veturitallinluhta on luonnon monimuotoisuudelle tärkeä alue, ja lisäksi hulevesien käsittelylle tärkeä alue. Edellisen kerran yleiskaavan vihermerkinnät unohdettiin, kun lentokentän viereistä golfkenttää oltiin muuttamassa rakennettavaksi alueeksi. Tämän päätöksenteko korjasi ensi vaiheessa, mutta nyt ei. Luonto ei osaa soittaa päättäjille, kuten golfin harrastajat osasivat.

Vesiensuojelun tulisi olla Mikkelille ensiarvoisen tärkeä asia. Sitä se ei ole. Kaupunki on tuonut ja edelleen tuo päätöksentekoon Saimaan tilaa heikentäviä esityksiä. Luontaiset tai luontaisen kaltaiset kosteikot ovat muualla arvossaan, mutta meillä uhattuja. Veturitallinluhdan pienentäminen tekniseksi kosteikoksi on selkeä heikennys nykytilaan, jossa laajempi kosteikko ottaa valumavedet vastaan, tasaa virtaamaa ja puhdistaa haitta-aineita.

Kaavan heikkouksia lautakunta ei nähnyt vaikka niitä osoitettiin.

Lautakunnan täytyi päätöstä tehdessään ymmärtää, että koko ympäröivä alue on muuttumassa läpäisemättömäksi pinnaksi, siis kauppakeskuksen katoksi ja laajaksi asfalttikentäksi, jolta haitalliset hulevedet livahtavat hetkessä entiseen luhtaan ja siitä Saimaaseen. Kapea ja nimellinen hulevesikosteikko tämän suunnitellun alueen ja vitostien välissä ei ole riittävä, ja näiltä alueilta valuvat vedet ovat täynnä haitta-aineita. Sadanta meillä on lisääntymässä, ei vähenemässä.

Naurulokkiyhdyskunta on aiheuttanut mikkeliläisille iloa ja surua. Kun vitostien remontin yhteydessä lokit häiriintyivät Veturitallinluhdalla, ne siirtyivät pesimään kaupungin katoille. Pesimäpaikoiksi valikoituivat muun muassa kaupungin virastotalo, keskussairaalan katto ja useita muita kantakaupungin korkeita kattoja. Kiinteistöt ovat käyttäneet torjuntaan huomattavia summia. Hajapesintöjä katoilla on edelleen, mutta jo pari vuotta on naurulokkiyhdyskunta pesinyt taas luontaisessa ympäristössään Veturitallinluhdalla.

On muistutettava, että noin 10 vuotta sitten tehty Satamalahden ruovikon poisto tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä, sillä perusteella, että läheinen Veturitallinluhta on lokkiyhdyskunnan käytettävissä.

Nyt viimeistä luontaista lokkien pesimäpaikkaa ollaan tietoisesti hävittämässä kaavamuutoksella. Päätösaineistossa kyllä puhutaan kompensaatiosta, tarkoittaen korvaavan pesimäpaikan järjestämistä tuhottavan tilalle, mutta tästä puuttuu täysin konkretia. Mikäli kompensaation tielle lähdetään, on korvaavasta alueesta päätettävä samassa yhteydessä kuin heikennyksestä päätetään, ja alueen on oltava valmis ennen kuin nykyistä pesimäaluetta heikennetään.

Lopputulos on muuten joko vaarantuneen naurulokin tilanteen heikentäminen, tai yhä pahentuvan lokkiongelman aiheuttaminen kantakaupungin kiinteistöille. Todennäköisesti tapahtuvat molemmat.

On hyvä, että alueen kehitys nytkähtää. Se on harmi, että kun Mikkelissä käytetään sanaa elinvoima, esitykset tuntuvat menevän läpi ilman asioiden punnitsemista. Alueen suunnittelu on kuitenkin tehtävissä niin, että luhtaa ei tarvitse tuhota. Se on vain halusta kiinni, koska osaamista kyllä löytyy.

Vastuu hyvästä kaupunkisuunnittelusta on kaupungilla, ja päättäjien toivon syventyvän yhdessä hyväksytyn yleiskaavan linjauksiin ennen tämän asemakaavan hyväksymistä. Yrityksillä on myös vastuunsa, ja tässä tapauksessa kaavaa laaditaan Osuuskauppa Suur-Savon tarpeisiin. Osuuskaupalle esitän kysymyksen, kuinka nämä heikennykset vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuteen sopivat yritysvastuuseen vuonna 2022? Ottaako Suur-Savo ottaa sen riskin, että projektista seuraa vastuuttoman toimijan leima?

Pekka Heikkilä

Kirjoittaja on mikkeliläinen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka