Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Hyvinvointialueella taloushaasteita

Kannan suurta huolta hyvinvointialueemme taloudesta. Vuoden vaihteessa aloittava hyvinvointialue lähtee toimimaan taloushaasteessa alijäämäisenä noin 25 miljoonan euron verran. Tämä summan lisäksi kuormana ja riskinä ovat palkkaharmonisoinnin vaikutus, seitsemän vuorokauden hoitotakuu ja palveluasumisen oma toiminta.

Lisäksi taloustaakkaa tuo henkilöstön ostopalvelu, sillä avoimia tehtäviä on hyvinvointialueellamme 550. Näihin ei ole saatu rekrytoitua henkilöitä, jolloin ne on jouduttu ostamaan ulkopuolelta. Palvelutuotanto sakkaa huolestuttavasti. Kuntouttavan työtoiminnan siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle tulee tuomaan myös oman haasteensa.

Hyvinvointialueemme rahoitus, 662 miljoonaa euroa, tulee kokonaan valtiolta. Rahoitusmalli kohtelee Etelä-Savoa huonosti. Rahoituksen kriteereinä on muun muassa väkimäärä.

Maakuntamme syntyvyyden lasku on huolestuttava. Väkiluku alenee vuoteen 2030 mennessä noin 8 500 asukkaalla. Samaan aikaan väestömme ikääntyy ja tämä tarkoittaa laskelmien mukaan noin 70 miljoonan euron menojen kasvua.

Tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Savossa on yksi keskussairaala.

Myös alueemme kuntien heikko taloustilanne on yhteydessä hyvinvointialueen talouteen heikkenevästi. Etelä-Savon hyvinvointialue ei ole elinvoimainen, jos kunnat eivät voi hyvin. Koko Suomessa valtion rahoitusmallissa on noin miljardin euron vaje, johon maan hallituksen tulee pikaisesti puuttua.

Peräänkuulutan Etelä-Savon edunvalvontaa. Edunvalvonta on nyt hajallaan ja kukaan ei ole ottanut siitä vastuuta. Alueen toimijoiden – maakuntaliiton, järjestöjen, hyvinvointialueen valmistelutyöryhmän ja johdon sekä kansanedustajien – pitää nyt toimia napakasti yhteen Etelä-Savon parhaaksi.

Etelä-Savon veto- ja pitovoiman lisäämiseksi meidän on käytettävä alueemme luontoympäristöä veturina. Olemme kauneinta Järvi-Suomea, jossa jokainen suomalainen haluaa asua. Monipaikkaisuus tulee kääntää voimavaraksi. Tämä tarkoittaa arjessa sitä, että kuntiemme kaavoitus ja lupamenettelyt ovat sujuvia. Etäyhteyksiä parannetaan, tiestömme ja raideliikenteemme ovat saavutettavia. Yritteliäs-asenteemme on keskiössä työpaikkojen luomisessa.

Hyvinvointialueemme tulot ovat pääasiassa Vaalijalan kuntayhtymän ja kesäasukkaiden palveluiden hinnoittelun varassa. Nyt tulee myös tarkastella, onko ostopalvelusopimuksista tehostamisen mahdollisuutta.

Samoin erikoissairaanhoidon sopeutumistoimet ja työnjako sekä ohjaus on arvioitava uudelleen. Meidän on pystyttävä ja onnistuttava Sosterin ja Essoten yhteenliittäminen ja kokonaisuuden muodostaminen napakaksi palvelukonseptiksi.

Tämä tarkoittaa kepeää hallintoa, erikoissairaanhoidon terävöittämistä, suoraviivaista johtamista, digitaalisten mahdollisuuksien näppärää hyödyntämistä ja keskittymistä perustehtävään erityisesti perusterveydenhuollossa. Myöskin sairaaloiden työnjako on selkiytettävä.

Tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Savossa on yksi keskussairaala ja useita toimipisteitä. Haluan olla tässä ja edunvalvontatyössä mukana tekemässä hyvinvoivaa Etelä-Savoa.

Jaana Strandman

Kirjoittaja on perussuomalainen Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen, maakuntahallituksen jäsen ja kansanedustajaehdokas Mikkelistä.