Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Kansallispäivä kalenteriin

Kansanvaltaa eli demokratiaa pidetään ihanteellisena poliittisena järjestelmänä ja se on pohjoismaisen oikeusvaltion perusta. Pohjoismaissa on erittäin vahva demokratia, joka pohjautuu kunkin maan perustuslakiin. Niin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa kuin Islannissakin juhlitaan kansallispäiviä, joiden perimmäinen tarkoitus on viettää ja juhlia juuri kunkin maan perustuslain hyväksymistä.

Muissa Pohjoismaissa ei historiallisista syistä vietetä itsenäisyyspäivää Suomen ollessa ainoa pohjoismaa, joka on joutunut itsenäisyydestään sotimaan. Juhlimme tuolloin itsenäisyytämme ja kunnioitamme sotiemme veteraaneja. Tuo päivä on erittäin arvokas ja sen tarkoitus on kunnioittaa niitä uhrauksia, joita isovanhempamme joutuivat tekemään taatakseen demokraattisen ja vapaan maan tuleville sukupolville. On hyvä, että tämä perinteikäs päivä pysyy arvokkaana ja perinteikkäänä myös jatkossakin tuleville sukupolville, koska kuten voimme nähdä nyt, demokratian arvot ovat uhattuna tällä hetkellä käytävässä Ukrainan sodassa.

Perustuslain takaama demokratia ja vapaus on pohjoismaalaiselle melkein itsestäänselvyys. Olemme yksi pohjoismaista, mutta meillä ei vielä vietetä omaa kansallispäivää. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että Kansanvallan päivä eli 17.7, jolloin Suomen tasavaltalainen hallitusmuoto vahvistettiin, julistettaisiin viralliseksi juhlapäiväksi ja tämä päivä merkittäisiin myös virallisiin kalentereihin.

Katsellessa ajankohtia, jolloin muut pohjoismaat viettävät kansallispäiviään, niin ne osuvat kesäkuukausille. Suomen tasavaltalainen hallitusmuoto vahvistettiin heinäkuussa, joten se sopisi erittäin hyvin myös viralliseksi juhlapäiväksi. Tällöin voisimme yhdessä juhlia kesäilmassa Suomen perustuslakia, demokratiaa, Euroopan ensimmäistä naisten äänioikeutta, sekä tasa-arvoa. Pohjoismaiden tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

Markus Lyyra

Kirjoittaja on Norjassa asuva Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan projektijohtaja.