Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Ruoka kasvispainotteiseksi

Jokapäiväisen leipämme hinta on noussut vuodessa enemmän kuin vuosikymmeniin. Kahvi ja kala ovat kallistuneet eniten. Lihan ja maitotaloustuotteiden hintoihin on myös nousupainetta, joka johtuu energian ja lannoitteiden rajusta kallistumisesta sekä viimeksi mainittujen huonontuneesta saatavuudesta.

Palkkojen parin-kolmen prosentin korotukset eivät korvaa hintojen nousussa huvennutta ostovoimaa. Eläkkeisiin ja sosiaalietuuksiin indeksikorotukset vaikuttavat viiveellä. Kuluttajat tuntevat sen lompakoissaan, ostovoima heikkenee. Köyhien lapsiperheiden määrä lisääntyy. Eläkeläisten on harkittava, ostavatko vähenevillä rahoillaan lääkkeitä vai ruokaa.

Kun viljatuotteet, juurekset, kasvikset ja marjat eivät todennäköisesti kallistu niin paljon kuin esimerkiksi liha ja kala, moni kuluttaja joutuu olosuhteiden pakosta harkitsemaan kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtymistä. Se on ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden kannalta liha- ja sekapainotteista ruokavaliota parempi vaihtoehto. Siinä eläinproteiinit korvataan kasvisproteiineilla.

Kasvispainotteinen ruokavalio on terveellinen.

Ilmastontonmuutoksen torjunnan näkökulmasta suurin eläintuotantoon liittyvä ongelma on sen suunnaton tilan eli maan tarve. Our Word on Data-sivuston laskelmien mukaan eläintuotanto käyttää tällä hetkellä 77 prosenttia kaikesta maatalousmaasta, mutta tuottaa vain 18 prosenttia ravinnostamme. Naudanlihan tuotanto on kaikkein tehottominta. Se käyttää kolme miljardia hehtaaria maata, mutta tuottaa vain kaksi prosenttia maailman ihmisten ravinnosta.

Jos esimerkiksi haluamme tuottaa vuosittain sata grammaa proteiinia naudanlihasta, tarvitsemme 150-250 neliömetriä maata. Mutta jos tyydymme samaan määrään yhtä hyödyllistä valkuaista soijapavuista valmistetun tofun muodossa, tarvitsemme maata vain yhdestä kahteen neliömetriä. Muiden palkoviljojen keskiarvoksi on arvioitu seitsemän, pähkinöiden kahdeksan ja viljakasvien neljä ja puoli neliötä.

Kasvispainotteinen ruokavalio on myös terveellinen. Sairaudet estyvät ennalta ja yksilön sekä yhteiskunnan terveydenhuoltomenot pienenevät.

Taito Taskinen

Kirjoittaja on kuopiolainen.