Kaupunkikeskustojen elinvoima hiipuu edelleen. Valtakunnallisen mittauksen mukaan vuosina 2019–2022 kaupunkikeskustojen elinvoimaluku on laskenut vuosittain keskimäärin nelisen prosenttia (HS 15.7.2022). Syynä tähän on kaupan rakennemuutos osana muuta elinvoimakehitystä väestön ja talouden muuttuessa. Tämä kehitys koskee myös Mikkeliä.
Uuden Prisman rakentaminen vaikuttaa merkittävästi koko Mikkelin kaupan palveluverkkoon. Sen vaikutukset heijastuvat myös kaupunkikeskustan elinvoimaisuuteen. Sitä enemmän, mitä enemmän Prisman konsepti ja palvelutarjonta kilpailevat kaupunkikeskustan liiketilojen kanssa. Prisman konseptilla on siis merkitystä. Missään tapauksessa Prisman rakentamista ei tulisi tarkastella irrallisena yritysinvestointina, irrallaan kaupunkisuunnittelusta, kaupan palveluverkon rakennemuutoksesta, liiketilojen uudelleen järjestelystä ja palvelutarjonnasta sekä kaupunkikeskustan elinvoimaisuudesta kokonaisuutena.
Myös kansainvälistä vertaistukea voisi olla tarjolla vaativan kohteen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Etelä-Savoa on pyydetty mukaan hankekumppaniksi kansainväliseen Caspper-hankkeeseen. Kyseessä on Euroopan supistuvien, väestöä voimakkaasti menettävien maaseutualueiden kehittämishanke, jota on valmisteltu Itä-Suomen yliopiston johdolla. Mukana on 6–7 EU-maata omine alueineen. Uuden Prisman rakentaminen ja Mikkelin kaupan rakennemuutos voisivat soveltua hankkeen ja älykkään sopeutumisen käytännön malliesimerkiksi.
Caspper-hanke voisi tarjota mahdollisuuden nostaa merkittävän investointihankkeen ja vaativan kohteen suunnittelu uudelle tasolle sekä saada sen myötä myös positiivista julkisuutta. Sen Mikkelin kaupunkikeskusta ansaitsee. Vuonna 2012 valtakunnallisesti palkitussa keskustauudistuksessa saatiin eri toimijoiden hyvällä yhteistyöllä aikaiseksi yhtenäinen keskusta-alue, kävelykatu ja toriparkki, josta on suora yhteys torille ja liiketiloihin.
Jarmo Vauhkonen
Kirjoittaja on mikkeliläinen yhdyskuntasuunnittelualan yrittäjä.