Suomessa on tällä hetkellä nurinkurinen tilanne. Siellä missä olisi suurin tarve asiantuntijoista, on samaan aikaan suuri joukko viranhaltijoita, jotka suoraan sanottuna eivät oikein hallitse hommiaan.
Suomessa on satojentuhansien kaupunkilaismetsänomistajien joukko, joiden omaisuuden arvo on kymmeniä miljardeja euroja.
Samaan aikaan näiden ihmisten omaisuudella leikkivät veroviranomaiset, jotka eivät ymmärrä edes perusasioita, miten talousmetsiä hoidetaan. Nykyisten kansainvälisten konfliktien aikaan olisi erittäin tärkeää energian saannin ja viennin kannalta, että kotimainen metsänhoito olisi reilua ja mutkatonta.
Näin ei ole. Huvittuneena olen seurannut omaa ja ystävien kamppailua veroviranomaisten kanssa. Jos valtion omistaja ja ohjausministeri Tuppuraiselta kysyttiin aikoinaan Haluatko Miljonääriksi -ohjelmassa, että mikä näistä neljästä ei kuulu Pohjoismaihin: Viro, Norja, Tanska vai Ruotsi, niin vastaus oli ”emmä tiedä”. Nykyisillä verovirkailijoilla on samanlainen ote. Veroselvityspyynnöissä on muun muassa kysytty, miksi niitä metsiä pitää raivata, pitääkö raivaussahaa ja moottorisahaa muka huoltaa joka vuosi, mitä traktoreilla tehdään metsätalouskäytössä, miksi metsätilan huoltorakennuksissa pitää olla varaosia ja korjaustyökaluja, eikö niitä voi hakea kaupasta silloin kun ne menee rikki. (Maaseudulla lähin varaosakauppa voi olla 50–150 kilometrin päässä.)
Suomesta löytyy kuitenkin samaan aikaan todella vahvaa metsävero-osaamista kuten pankit, metsäfirmat, Veronmaksajien keskusliitto, Mtk ja Mhy. Olen usein huomannut että melkein lakeja rikkoen veroviranomaiset tekevät itsenäisiä päätöksiä huomioimatta tai aliarvioiden, jopa halveksien sitä valtavaa metsäverolakien osaamista, jota edellä mainitut tahot edustavat.
Sekin herättää huomiota, kuinka verohallinnossa on huomioitu tasa-arvolaki ja sukupuolten välinen tasa-arvo, koska melkein kaikki verovirkailijat ovat naisia. Sehän tosin olisi helppo tarkistaa verovirkailijoiden keskusjärjestön jäsenrekisteristä.
Nyt olisikin todella tärkeää seuraavien eduskuntavaalien jälkeen väliaikainen tarkkailuryhmä, joka kartoittaisi metsäveropäätöksiä tekevien veroviranomaisten tieto- ja taitotason, vahvuudet ja heikkoudet ja ennen kaikkea veroviranomaisten oman täydennyskoulutuksen. Onko se niin sanottua omakuplakoulutusta vai käytetäänkö apuna todellisia asiantuntijoita. Samalla voisi tarkistaa onko viranomaistoiminnassa tehty rikkomuksia tai jopa rikoksia. Kukaan suomalaisella hyvällä eettismoraalisella oikeustajulla, siitä mikä on oikein ja väärin, ei kaipaa uutta tyttiyliviikaritapausta omalle hallinnonalalleen.
Esa Tuupanen
Kirjoittaja on Mikkelistä.