Mielipide | Mistä tuki luottamushenkilölle?

Kuntien luottamushenkilöillä on oikeudet ja velvollisuudet, näistä on säädetty kuntalaissa. Monet tapaukset ovat saaneet pohtimaan luottamushenkilön asemassa saamaa tukea ja apua silloin, kun siihen on tarvetta.

Luottamushenkilöllä on kuntalain 83 §:n mukaan oikeus saada tietoja, jotka eivät vielä ole julkisia. Tieto tulee saada tasapuolisesti, se on oikeus ja sitä tulee noudattaa.

Mistä tuki luottamushenkilölle, kun sitä tarvitaan ja onko sitä, siis puolueetonta tukea? Jossain määrin kokemukset ovat, ettei tiedonsaanti ole tasapuolista ja se on näyttäytynyt monissa tapauksissa, jotka tulevat esille vasta jälkikäteen. Osalle on tieto ollut ennalta, mutta kaikille sitä ei ole kerrottu. Kaupunginhallituksen kokouksissa tiedottaminen olisi helppoa, mutta mihin tasapuolisuus on unohtunut. Jälkikäteen käy usein selville, ettei ole menty ihan lainvelvoittaman tasapuolisen tiedon antamisen mukaisesti. Edunvalvonta on yhteistä, ei pienen porukan tekemää.

Hallinnon oikeusperiaatteita ovat yhdenvertaisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate, objektiviteettiperiaate, suhteellisuusperiaate ja luottamuksensuojaperiaate. Lähinnä luottamushenkilöön kohdistuu yhdenvertaisuusperiaate, joka velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen.

On noudatettava hyvää hallintoa, puolueetonta toimintaa ja siihen kuuluu oleellisesti myös neuvontavelvollisuus.

Esille on noussut monia tapauksia, jossa tiedonsaantia on rajattu ja jätetty osa luottamushenkilöistä eriarvoiseen asemaan muihin nähden. Mistä tämä on aiheutunut, siitä ei tietoa ole saatu, vaikka sitä on haettu.

Käyttäytymiseen liittyen luottamushenkilön edellytetään kohtelevan asukkaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Samoin tulee olla myös virkamiesten osalta, kohdellen luottamushenkilöitä samoilla tavoilla. Etiikka tuo esille ihmisten tekojen, pyrkimysten ja arvostusten hyväksyttävyyttä tai tuomittavuutta. Pohjimmiltaan etiikassa on kysymys moraalista eli valinnoista oikean ja väärän, hyvän ja pahan, oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen.

Nykyisin puhutaan paljon rakenteellisesta korruptiosta ja näitä piirteitä esiintyy varsinkin pienten kuntien ja kaupunkien toiminnassa. Hyvä veli -verkostot ovat suljettuja pienenpiirin hallitsemia, joissa on mukana lojaalius. Lojaalius perustuu vastavuoroisuuteen, kiitollisuudenvelkaan ja suosintaan. Viime aikoina on noussut esille monia tapauksia, jotka eivät kestä päivän valoa. Puuttuminen väärin tekemiseen vaatii uskallusta ja monet pelkäävät tuoda esille epäilyksensä. Pelätään työpaikan menettämistä tai muuta vastaavaa menetystä tai mustamaalaamista.

Kaiken miettimiseni ja pohdinnan, tietojen etsimisen jälkeen en ole löytänyt vastausta sille kuka tukee luottamushenkilöitä. Hajota ja hallitse toimii edelleen, vaikka kyse on vanhakantaisesta johtamistavasta.

Onko siis tukea ollenkaan, mikä vahvistaa luottamushenkilöiden tehtävää ja asemaa yhdenvertaiseksi. Tiedonsaantioikeus on yksi oleellisin asia ja on helposti havaittavin ongelma. Luottamushenkilöitä voidaan kohdella eriarvoisesti ja tukea asialle ei löydy. Koettuna menettelynä se on turhauttavaa ja johtaa useimmiten epätoivoisuuteen, joka tappaa luottamuksen päätöksentekoon.

Eija Stenberg

Kirjoittaja on Savonlinnan kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd.).

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka