Toimittajalta Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen – eli mitä pitäisi ajatella globaalista taloudesta

Merikontin ja internetin keksimisen jälkeen ihmiskunta on kuin yhtä suurta perhettä. Globaalit tuotantoketjut on hiottu niin monimutkaisiksi, että satunnainen valtionpäämies ei voi etukäteen tietää, miten ulkopoliittiset irtiotot vaikuttavat omiin kansalaisiin – tai vaikkapa egyptiläisiin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kaiken muun kurjuuden lisäksi aiheuttamassa ruokapulan Lähi-idässä. Tämän tunnelin päässä on tosin näkyvissä himmeää valoa ja viljakuljetukset saattavat päästä Ukrainasta liikkeelle.

Suomessa ei vielä ole ruokakriisiä näköpiirissä, mutta energiakriisi saattaa olla. Maassamme ei onneksi olla ajauduttu niin riippuvaisiksi venäläisestä energiasta kuin esimerkiksi Saksa on katsonut tarpeelliseksi tehdä. Mutta kalliiksi on tämäkin tilanne tullut kansalaisille. Sähkölämmittäjä ei uskalla edes ajatella, paljonko ensi talven sähkölasku tulee olemaan. Toivottavasti uusin ydinvoimala käynnistyy ennen joulua.

Isoja elämänmuutoksia on haluttu lykätä.

Koronapandemian, Venäjän hyökkäyksen sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan heikentyneiden suhteiden seurauksena maailmassa eletään nyt suurta epävarmuuden aikaa. Koska kansantalous on suurelta osin psykologiaa, epävarmuus valuu maailmalta alaspäin Suomeen ja vaikkapa Mikkelin seudulle.

Pankit ovat paikallistalouden voitelijoita ja niiden tuloksissa näkyy muun muassa se, mitä ihmiset ajattelevat tulevaisuudestaan. Samana päivänä, kun Suur-Savon Osuuspankki julkisti oman puolivuotistuloksensa, Tilastokeskus kertoi, että suomalaisten luottamus omaan talouteensa on mittaushistorian alhaisimmalla tasolla.

Paikallinen osuuspankki oli osavuosikatsauksensa mukaan alkuvuoden aikana kokenut ihmisten epävarmuuden seuraukset. Asuntokauppa oli hiipunut, kun isoja elämänmuutoksia on haluttu lykätä parempiin aikoihin.

Venäjän hyökkäyksestä ja EU:n pakotteista on pankin havaintojen mukaan kärsitty Mikkelin seudulla muun muassa matkailuyrityksissä. Ja tietysti monella muullakin toimialalla. Yritysten ongelmat näkyvät tavallisten kansalaisten taloudessa – jos ei konkreettisesti euroina, niin ainakin huolena tulevaisuudesta.

Globaalit tapahtumaketjut ovat osa nykyihmisen elämää. Tietoa tulee liikaakin ja siitä kannattaa osa suodattaa pois. Toisaalta Suomesta kerrotaan tänä päivänä niin paljon hyvää, että tulevaisuudenusko voisi vakiintua osaksi suomalaista kansanluonnetta. Esimerkiksi tällä viikolla Suomi sai parhaat arvosanat EU:n digitalisaatiovertailussa.

Suomalainen yhteiskunta on maailman parhaiden joukossa. Siksi ei kannata ahdistua maailmantalouden koneiston tuomista murheista.

Kirjoittaja on Länsi-Savon toimittaja.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka