Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Rahaa laarista toiseen

Yhteiskunnassamme tapahtuvia asioita on hyvä tarkastella monelta tulokulmalta. Olemme onnekkaita, että asumme Suomessa, jossa on sanavapaus ja voimme tuoda omia mielipiteitämme esille. Usean eri näkökulman tarkasteleminen saattaa avata näkökulmia, jota itse ei edes osannut ajatella. Lopun viimeksi oma ajatusmaailmakin voi saada monia uusia sävyjä ja lopputuloksena voi olla jotain paljon parempaa kuin alkuperäinen ajatus oli.

Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jota haastaa nyt hoitajapula. Päivystykset ovat ruuhkautuneet, palveluasumisen paikkoja on suljettu hoitajavajeen vuoksi ja nämä ovat jäävuoren huippu. Hoitajapula ei vain sulje paikkoja tai ruuhkauta osastoja, se voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa ihmishengen. Olen yli vuosikymmenen kuullut miten hoitajia ei kohta ole.

Tälle asialle ei ole löydetty vielä ratkaisua ja nyt tilanne on oikeasti konkretisoitunut. Työmarkkinat ovat kriisiytyneet eikä sopua ole nähtävissä lähitulevaisuudessa. On aika pelottava ajatus, jos iso määrä hoitajia irtisanoutuu, kuka meitä sitten hoitaa? On sanomattakin selvää, että hoitajien palkka ja palkankorotus vaikuttaa valtion talouteen.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole räntätä hoitajien palkoista tai työmarkkinapöydästä. Haluan tuoda yhden näkökulman esille mikä minun mielestäni on ollut esillä aivan liian vähän eli sen, että terveydenhuollon kustannuksia ei oteta huomioon kokonaisuutena. Kustannukset erotellaan erillisiksi kokonaisuuksiksi vaikka asiat ja eri menoerät vaikuttavat toisiinsa terveydenhuollossa.

Suomen väestö ikääntyy, huoltosuhde heikkenee. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat puhututtaneet vuosien ajan, heidän eläköitymisensä ja ikääntyminen ovat olleet kestopuheenaiheita. Tähän kun lisätään hoitajapula niin voimme alkaa miettimään kuka meitä hoitaa, kun sairastumme tai ikäännymme ja tarvitsemme hoitoa ja huolenpitoa?

Vanhuspalvelulakiin kirjattiin henkilöstömitoitus, jonka on toteuduttava. Henkilömitoituksen tarkoituksena on varmistaa riittävä henkilöstö. Nyt kuitenkin uutisoidaan, miten tehostetun palveluasumisen paikkoja on jouduttu sulkemaan hoitajapulan vuoksi. Onko koskaan laskettu miten paljon yhteiskunnalle maksaa kokonaiskustannuksilta sulkea tehostetun palveluasumisen paikkoja?

Kaunis ajatus varmasti on se, että palveluasumisen paikkaa jonotetaan kotona, jolloin kustannuksia ei synny lisää mutta entä jos asiakas ja potilas joutuu odottamaan sairaalan vuodeosastolla tai muussa yksikössä? Paljon maksaa, jos esimerkiksi arviointi- ja jaksohoito paikat ovat täynnä ja sairaalan vuodeosasto täyttyy jatkohoitoa odottavista ikäihmisistä, kun he eivät pääse siirtymään palveluasumiseen?

Nyt on keskitytty työmarkkinapöydässä tuomaan ilmi, miten hoitajille ei voida maksaa näin suurta korvausta. Onko kukaan ottanut huomioon, paljon käytämme rahaa nyt siihen, kun hoitajia ei ole ja joudumme sulkemaan paikkoja? Päivystykset ruuhkautuvat, hoito viivästyy, onko huomioitu paljon se tuo lisäkustannuksia?

Useasti eteen tulee ajatus, jossa terveydenhuolto vain kuluttaa rahaa, terveydenhuolto ei tuota kunnille voittoa. Onko koskaan laskettu paljonko ihmisen työkykyisenä pitäminen maksaa? Hoidamme terveydenhuollossa työikäisiä ihmisiä, mitä jos laskisimme sille hinnan kuinka paljon kannattavampaa on hoitaa ihminen takaisin työkykyiseksi kuin työkyvyttömyyseläkkeelle?

Me maksamme tällä hetkellä liikaa siitä, että terveydenhuolto ei toimi. Tällä hetkellä valtiontaloudesta valuu rahaa hukkaan, kun sen sijaan voisimme keskittyä muuttamaan rakenteita ja huomioida päätöksenteossa kokonaisuus eikä vain se, että paljonko palkankorotus tulisi maksamaan. Pelkkä hoitajapulan ratkaisu ei toki poista kaikkia ongelmia, mutta yhden suuren kylläkin. Päätöksenteon tueksi tarvitsisimme laskelmia, jotka ottavat huomioon kokonaiskustannukset eivätkä vain yhtä osaa. Myös muissakin asioissa, kuin hoitajapulan kohdalla.

Minä en ainakaan osaa arvottaa paljonko minun elämäni arvo on, jos sairastun. Varmaan moni muukin ajattelee samalla tavalla. Hoitohenkilökunta on tärkeä osa meidän terveydenhuoltoamme, joka myös on yksi osa meidän hyvinvointiyhteiskuntaamme. Me emme ole hinnoitelleet ihmishengen hintaa. Toivottavasti emme ole sen edessä, että joudumme miettimään kuka saa avun ja kuka ei.

Saara Liukkonen

Kirjoittaja on terveystieteiden maisteri ja kokoomuksen aluevaltuutettu hirvensalmelta.