Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Tavoitteena savonradan kehittäminen

Keskustelu rataväylien linjauksista käy tällä hetkellä hyvin vilkkaana sekä sanomalehdissä että monilla somekanavilla. Lienee paikallaan tarkastella mitä tutkittuja eroja on Itäväylällä sekä Savon oikoradalla välillä Lahti–Heinola–Mikkeli.

Itäradan toteutuminen on linkitetty väyläsuunnitelmissa noin 30 kilometriä tunnelissa kulkevaan Lentorataan, jonka kustannusarvio on noin 2,7–3 miljardia euroa ja avataan aikaisintaan 2030-luvulla. Itärata, joka kulkisi reittiä Kerava–Porvoo–Kouvola olisi pituudeltaan 106 kilometriä. Sen arvioitu rakennuskustannus on 1,7–1,8 miljardia euroa. Rata avataan myöhemmin 2030-luvulla, kunhan Lentorata on ensin rakennettu valmiiksi. Radan ajallinen hyöty on kymmenen minuuttia Kouvolassa nopeudella 200 kilometriä tunnissa sekä siitä eteenpäin Savon radalla ja Karjalan radalla.

Kustannukset molemmille radoille ovat yhteensä noin 4,4–4,8 miljardia euroa. Ajallinen hyöty radalla ei ole 19 minuuttia, kuten Yle:n uutisissa viimeksi mainittiin. Kyseinen aikasäästö saataisiin, mikäli käytössä olisi 300 kilometrin tuntinopeuteen mitoitettu rata sekä junakalusto. Kyseinen nopeus on varsin epärealistinen ja on arvioitu, että radan profiilin johdosta tavaraliikenne ei voisi käyttää rataa.

Itäradan rinnalle vertailuvaihtoehdoksi voidaan esittää Savonradan oikaisusuunnitelmaa, joka Väyläviraston julkaisussa 15/2019 osoittautui ratavaihtoehtojen tarkasteluissa yhteiskunnallisesti kaikista kustannustehokkaimmaksi sekä ajalliselta hyödyltään suurimmaksi.

Savonradan 106 kilometrin oikaisun toteuttaminen ei ole kiinni Lentoradan aikataulusta, vaan se on aloitettavissa siitä riippumatta. Radan rakennuskustannusarvio on noin 1,6 miljardia euroa ja se kuuluu valmiiksi Päijät-Hämeen maakuntakaavaan. Rataan on mahdollista saada EU:n väylätukea, koska se on Lahden oikoradan jatke, joka kuuluu Eurooppalaiseen TNT-T liikenneverkostoon.

Nyt olisi aika koota voimat yhteiseen edunvalvontaan.

Matka-aika Savosta ja Kainuusta Helsinkiin lyhenisi noin 44 minuuttia nopeudella 200 kilometriä tunnissa, kun lyhennys olisi Itäradalla kymmenen minuuttia.

Matka-aika esimerkiksi Mikkelistä Helsinkiin on nyt 2 tuntia 32 minuuttia ja oikoradalla 1 tunti 45 minuuttia. Kuopiosta Helsinkiin vastaavat ajat ovat nyt 4 tuntia 5 minuuttia ja oikoradalla 3 tuntia 20 minuuttia. Savon oikoradan ajallinen hyöty ulottuisi Pohjois-Savon pohjoisimpiin osiin ja aina Kainuuseen asti.

Saavutettavalla aikasäästöllä pystyisi varmaan toteuttamaan Haukivuorellekin pysähdys- ja liikennöintipaikan. Myös Savonlinnan raideyhteys Helsinkiin muuttuisi nopeammaksi Savon oikoradan myötä, mikäli yhteys Pieksämäelle avautuisi. Matka nopeutuisi junan vaihtoineen noin 25 minuuttia.

Savon oikorata tuo huomattavaa säästöä matka-aikaan alkaen Heinolasta pohjoiseen päin. Matka-ajan säästö tarkoittaa pienempiä energiakuluja, pienempiä ratamaksuja operoijalle, pienempää hiilijalanjälkeä, pienempiä päästömaksuja, pienempiä lipunhintoja, kasvavia matkustajamääriä ja sujuvampaa raideliikennettä niin henkilö- kuin tavaraliikenteeseen, sekä vähentää tieinfran kulumista.

Savon oikorata näyttää vähentävän valtion, kuntien ja veronmaksajien maksuja ja kuluja huomattavasti enemmän kuin Itärata. Verrattaessa rataväyliä keskenään on Savon oikorata selkeästi Itärataa edullisempi, tehokkaampi ja nopeammin toteutettavissa. Rata on hyödyllisempi sen varrella sijaitseville kaupungeille sekä kunnille ja sitä voi käyttää myös tavaraliikenne. Toteutuessaan Savon oikorata lisäisi Suomen moderneimman radan, vuonna 2006 valmistuneen Lahden oikoradan arvoa, eikä siitä tulisi Itäradan johdosta taantuva rataosuus.

Lahden oikoradan yksi rakentamisen peruste oli aikoinaan, että sen valmistuttua rata jatketaan Savon oikoradalla. Äskettäin päätettiin, että yli puolet Itä-Suomen elinvoimatukirahoista eli noin 43 miloonaa euroa suunnataan Karjalanradan kehittämiseen.

Nyt olisi aika Päijät-Hämeen ja Savon maakuntien koota voimat yhteiseen edunvalvontaan raideliikennehankkeissa.

Petri Linnamurto

Kirjoittaja on Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäsen.