Itärajalle pitää rakentaa kunnollinen raja-aita. Näin on vaatinut aiemmin Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara. Tiistaina asiaan otti kantaa pääministeri Sanna Marin (sd.). Eduskunnan kyselytunnilla Marin arvioi, että kysymykseen pitää suhtautua "sillä vakavuudella, mitä raja on esittänyt”.
Koko 1 300 kilometrin itärajaa ei ole tarkoitus aidata. Kyse olisi ehkä parin sadan kilometrin mittaisista rakennelmista lähinnä Kaakkois-Suomessa rajanylityspaikkojen läheisyydessä ja muualla, missä riski luvattomista rajanylityksistä arvioidaan suurimmaksi.
Kustannuksista ei ole vielä kunnollista arviota. Sadoista miljoonista euroista puhutaan. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi viime viikolla lehtihaastattelussa, että ministeriö varautuu jo rahoitukseen.
Nyt itäraja on Suomen puolelta käytännössä aitaamaton. Paikoitellen maastoon on vedetty kevyttä piikkilanka-aitaa, mutta maahantulijoita sellainen ei pysäytä. Tähän saakka itärajan pitävyys on perustunut lähinnä siihen, ettei Venäjä ole päästänyt mahdollisia yrittäjiä edes raja-alueella. Kun iso osa rajasta kulkee asumattomissa metsissä ja soilla, sekin osaltaan hillitsee laitonta kulkua.
Kysymys aidan tarpeellisuudesta nousi esille viime syksynä, jolloin Valko-Venäjä painosti Puolaa ohjaamalla suuren siirtolaisjoukon Puolan rajalle. Vielä silloin entisen sisäministerin Kai Mykkäsen (kok.) aita-aloitteelle lähinnä hymyiltiin. Kulunut vuosi on hyydyttänyt hymyjä.
Suomessakin yksi raja-aidan keskeinen peruste on varautuminen poliittisesti ohjattuun laajaan maahantuloon. Tämä on yksi potentiaalinen keino, jolla Venäjä voi Suomea joskus painostaa. Pienimuotoista esimakua tästä saatiin talvella 2015, jolloin Venäjä päästi pohjoisen raja-asemille pieniä joukkoja pakolaisia.
Juuri nyt vastaava uhka ei ole erityisen akuutti, eikä aitaa edes ihan hetkessä rakenneta. Kun kaasuputket räjähtelevät itsestään meren pohjassa ja Venäjän presidentti uhkailee maailmaa ydinsodalla, on silti selvää, että monenlaisiin – aiemmin epätodennäköisinäkin pidettyihin – asioihin on hyvä varautua.
Raja-aidasta puhuttaessa on syytä tiedostaa, ettei se yksin maahantulijoita pysäytä. Aita olisi kuitenkin yksi lenkki ketjussa, jolla laittoman maahantulon houkuttelevuutta voidaan vähentää ja rajaturvallisuutta parantaa.
Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut yli 70 vuotta hyvin rauhallinen. Muuttuneessa maailmassa Suomen pitää varautua huonompiin vuosikymmeniin.