Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Mielenterveys keskiöön hyvinvointialueella

Lokakuun kymmenes päivä on maailman mielenterveyspäivä. Yhteinen kansainvälinen tavoite on nostaa mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ykkösasiaksi kaikkialla maailmassa.

Mieli ry:n Kriisikeskuksissa eri puolilla Suomea kohdataan päivittäin ihmisiä, jotka kertovat liian pitkistä jonoista mielenterveyspalveluihin, palveluista saadun avun riittämättömyydestä ja ongelmien pitkäaikaisesta kasautumisesta. Taustalla on ihmissuhdeongelmia, yksinäisyyttä, läheisten sairastumista, taloushuolia, ahdistuneisuutta – monenlaista kuormitusta, johon ei ole saatu ajoissa apua. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voisivat tukea vaikeissa elämäntilanteissa.

Kriisikeskukset tarjoavat kynnyksetöntä lyhytaikaista apua vaikeissa elämäntilanteissa. Mikkelin ja Savonlinnan kriisikeskukset antavat tukea koko Etelä-Savon alueen asukkaille. Yhteydenottoon ei tarvita lähetettä ja keskusteluapu on maksutonta, luottamuksellista ja asiakkaan niin halutessa nimetöntä. Keskusteluja tarjotaan sekä kasvokkain että etänä.

Kun mielenterveyspalvelut eivät pysty vastaamaan kasvaneeseen avuntarpeeseen, kriisikeskuksissa otetaan vastaan myös asiakkaita, jotka kuuluisivat vaativan pitkäaikaisen tuen piiriin. Osa on jonottajia, joilla on tunnistettu hoidontarve, mutta aika vastaanotolle on vasta usean kuukauden päässä.

Järjestöjen toiminta tarvitsee myös jatkuvuutta.

Yhteydenottojen syyt ovat aiempaa moninaisempia ja vakavampia. Yhä useampi kertoo olevansa jonossa hoitosuhteeseen tai terapiaan. Yhteydenottajat ovat entistä kuormittuneimpia johtuen pitkästä pandemiasta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta. Elämäntilanteessa tapahtuneet arkisetkin muutokset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä ja ihmiset kokevat toivottomuutta.

Avun viivästyminen tarkoittaa ongelmien syvenemistä, sairaspoissaoloja, erikoissairaanhoidon tarvetta ja suurempia kustannuksia. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Luku kasvaa, ellei uhkaavaan mielenterveyskriisiin vihdoin tartuta.

Järjestöillä on osaamista ja halua ottaa vastaan ja kannatella vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä, kannustaa hakemaan apua ja ohjata palveluiden piiriin. Hyvinvointialueiden aloittaessa tavoitteena pitää olla, että palvelupolku ei katkea. Se toimii niin, että ihminen saa tarvitessaan nopeasti tukea esimerkiksi parisuhteeseen tai vanhemmuuteen. Perusterveydenhuolto kykenee tarjoamaan pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon, mitä terapiatakuulla on haettu. Nämä olisivat tärkeitä tavoitteita Etelä-Savon hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden toimintaan.

Mielenterveyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ vähentää julkisten palvelujen tarvetta ja sitä kautta yhteiskunnan kustannuksia. Järjestöissä ammattilaisten rinnalla toimii iso joukko koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toiminnallaan vahvistavat oman alueen yhteisöllisyyttä ja henkistä kriisinkestävyyttä.

Tärkeä osa mielenterveyskriisin purkamista on, että järjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset nähdään hyvinvointialueilla kumppaneina, joilla on oma merkittävä roolinsa. Järjestöjen toiminta tarvitsee myös jatkuvuutta. Se voidaan turvata riittävillä ja pitkäkestoisilla avustuksilla.

Sari Kyttä, Helena Pohjanvirta

Kirjoittajista Kyttä on Mieli Savonlinnan seudun mielenterveys ry:n Savonlinnan kriisikeskuksen toiminnanjohtaja ja Pohjanvirta Mieli Etelä-Savon mielenterveys ry:n Mikkelin kriisikeskuksen johtaja.