Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Kirjastojen puolesta

Kirjastoilla on pitkä ja ansiokas historia. Ensimmäisen kirjaston perustivat Vaasan hovioikeuden jäsenet vuonna 1794. Kirjastoa toki sai käyttää muutkin vähäistä maksua vastaan.

Suomessa oli 1960-luvulla yli 4 000 yleistä kirjastoa. Nykypäivään tultaessa on kirjastoja karsittu lähes samaan tahtiin kyläkoulujen kanssa. Näistä saadaan säästöjä aikaan kuntalaisten kustannuksella, peruspalveluista säästäen.

Säästösummat ovat pieniä, mutta saavat aikaan paljon pahaa mieltä ja lisäävät eriarvoisuutta taajamissa ja pikkukunnissa verrattuna kaupungin keskusta-alueisiin.

Mikkeli on kunnostautunut hienosti tällä saralla, kirjastojen lakkautukset ovat täällä lähes ainoa varma leikkauskohde. Nyt lakkautusuhan alla ovat Suomenniemen ja Otavan kirjastot. Toivoa sopii, etteivät arvon valtuutetut tee näin lyhytnäköistä päätöstä varsinkin, kun energiayhtiö Esen myynnistä on tulossa kaupungille iso summa rahaa.

Esen myynti tänä aikana on aivan järjetön päätös. Sijoittajat eivät todellakaan ajattele kuntalaisten etua, tähtäimessä on maksimoida tuotot ja voitot. Siinä pelissä veronmaksaja jää toiseksi. Alijäämän kattaminen on hyvä asia, mutta ei tällä keinolla.

Pahoin pelkään ylijäämäeuroilla syntyvän jos jonkinlaista ihanaa ja kukoistavaa bisnesideaa, ehkäpä saamme muutaman raitiovaunun lisää Mikkeli-puiston reunalle ihmeteltäväksi.

Voi olla,että löytyy taas muutama miljoona euroa tukemaan tiettyjä yrityksiä, voi myös syntyä uutta bisnestä veronmaksajien rahoilla. Omalta osaltani toivottaisin ilomielin valtion virkamiehet etsimään säästöjä, näin ei hyvä veli -verkosto pääsisi jälleen kerran hääräämään kulisseissa.

Tiina Väisänen

Kirjoittaja on mikkeliläinen sairaanhoitaja.