Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Työvoimapula haittaa kehitystä Etelä-Savossakin

Yleisesti ottaen ennusteet tulevaisuudesta eivät nyt ole ruusuisia. Koronapandemian jäljet ja ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat johtamassa taantumaan, josta saattaa tulla pitkä ja vaikea.

Tämä yleinen näkymä on todellisuutta myös Etelä-Savossa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Alueelliset kehitysnäkymät -raportin ja siihen sisältyvän Pk-yritysbarometrin mukaan Etelä-Savon yritysten suhdanneodotukset ovat selvästi heikentyneet alkuvuodesta. Syksyn Pk-yritysbarometrista on luettavissa yritysten huoli Venäjän sotatoimien heijastusvaikutuksista ja energian kallistumisesta.

Eniten Etelä-Savossa harmitellaan vähentynyttä kysyntää, tuotantokustannusten nousua ja yleisen epävarmuuden lisääntymistä. Etelä-Savossa koetaan lisäksi muuta maata yleisemmin, että sota haittaa logistiikkaa.

Samaan aikaan taantumapelkojen kanssa maakunnassa kärsitään työntekijäpulasta.

Yksi Etelä-Savon erityispiirre on maatalouden kausityövoiman voimakas tarve, joka on kuluneenakin kesänä ollut Etelä-Savossa Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen jälkeen Suomen maakunnista kolmanneksi suurin. Heinäkuussa Etelä-Savon maatiloilla tarvittiin noin 1 700 kausityöntekijää. Puutarhayrityksissä työskentelee tyypillisesti useita satoja vierastyöläisiä. Vierastyövoima on aiemmin melko vakiintuneesti tullut pääasiassa Ukrainasta ja Venäjältä. Kausityövoiman lisäksi työvoimapula koettelee maataloustuotantoa laajemminkin.

Metalliteollisuudessa esimerkiksi hitsaajien ja koneistajien rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia jo vuosikausien ajan. Metallialan koulutukseen on kuitenkin viime aikoina hakeuduttu aiempaa paremmin.

Rakennusalaa vaivaa koko maakunnassa osaavien toimihenkilöiden pula. Betonituoteteollisuus on noussut uudeksi ongelma-alaksi työntekijöiden saannin suhteen.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa määrällinen pula on suurta lähihoitajista ja sairaanhoitajista. Miesten määrä sote-alan ammateissa on pikkuhiljaa kasvanut. Määrää olisi syytä kasvattaa edelleen, sillä miesten työttömyysaste on maakunnassa naisia korkeampi. Miesten korkeamman työttömyysasteen alentamiseksi on tarpeen kannustaa suhdanneherkiltä aloilta työttömäksi jääneitä miehiä naisvaltaisille aloille, muun muassa sote-alan ammatteihin.

Majoitus- ja ravitsemisalalta on poistunut koronapandemian aikana paljon työntekijöitä kouluttautumaan ja työhön muille aloille. Matkailualan kausityövoiman saanti kesällä on ollut erittäin hankalaa. Majoitus- ja ravitsemisalalla työvoimapula on nousemassa yritystoiminnan jatkuvuuden esteeksi. Monessa tapauksessa alan yrityksen toiminnan lopettamista on perusteltu ainakin osin työvoimapulalla.