Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Seurakuntaa yhdessä rakentaen

Heikki Karasti kuvasi kirkkoa ja seurakuntaa mielipidekirjoituksessaan (LS 29.10.) voimakkain sanoin. Hänen mukaansa kirkollamme on epäkristillinen työnäky, uskontomme näyttäytyy ylimielisenä ja muita ihmisiä ylhäältäpäin holhoavana. Muita paremmat ja arvokkaammat ihmiset julmistelevat seurakuntalaisille sekä haluavat vaientaa väärin elävät ja saada heidät muuttamaan mielipiteensä. Hän toteaa, että tämä turmiollinen suunta on saatava muuttumaan ja kirkko tulee ohjata uusille raiteille.

Luettuani kirjoituksen mietin pitkään, puhuuko Karasti lainkaan siitä seurakunnasta ja kirkosta, johon kuulun ja joka minulle ja tuhansille muille suomalaisille on tärkeä ja rakas. 30 vuotta kirkon luottamustehtävissä ja vapaaehtoisena toimineena en ole törmännyt hänen luonnehtimaansa kirkkoon.

Sen sijaan olen nähnyt paljon yhteistä tahtoa ja pyrkimystä siihen, miten voimme olla viemässä kristinuskon ainutlaatuista sanomaa myös tämän muuttuvan, moniarvoisen maailman keskelle. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuuston vajaa vuosi sitten hyväksymä strategia sanoittaa asian näin: "Seurakunnan tehtävänä on kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Toimintaamme ohjaa Raamattu. Puhumme Jumalasta ymmärrettävästi ja kutsumme Kristuksen yhteyteen. Kerromme Jeesuksesta pelastajana."

Tärkeää on siis strategiammekin mukaan se, että kirkkojunaa ohjaa Raamatun ilmoittama Jumalan sana. Kirkon tulevaisuuden kannalta ydinkysymys on siinä, haluaako ja uskaltaako kirkko pitää kiinni sanomastaan ja opistaan ja keskittyykö se toiminnassaan päätehtäväänsä.

Me kirkkojunan matkustajat puolestaan olemme kukin yksilöitä, joiden on hyvä sovussa ja rauhanomaisesti sekä toisiamme kunnioittaen matkata elämäämme eteenpäin Jumalaan turvaten. Voimme osoittaa, että vaikka näkemyksemme jostakin asiasta poikkeaakin, haluamme silti olla rakentamassa yhdessä kirkkoamme hyväksyen sen, että kaikista asioista emme ole samaa mieltä. Jokaisella tulee olla oikeus pitää kiinni näkemyksestään ja mielipiteestään joutumatta leimatuksi ikävällä tavalla.

Hyväksyttävä on myös se, että samoin kuin yhteiskunnassa yleensäkin, myös kirkossa on määritelty, mitkä asiat päätetään paikallistasolla seurakunnissa ja mitkä kirkon ylimmässä päätöksentekoelimessä kirkolliskokouksessa. Kummankin tulee pysyä omalla tontillaan. Seurakunta päättää niistä asioista, joihin sillä on valtuudet.

Raamatun sanoma on ja pysyy. Uusia raiteita kirkossa tarvitaan siihen, että löydetään raikkaita ja kutsuvia ihmisten keskuuteen meneviä toimintatapoja kertomaan evankeliumin vapauttavaa sanomaa kirkosta vieraantuneille. Seurakuntamme strategian mukaan: ”Menemme, olemme ja toimimme siellä. missä, ihmiset ovat.” Erityisesti tässä epävakaassa ajassa on hyvä luottaa Jeesuksen sanoihin: ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.”

Eeva-Riitta Hahtola

Kirjoittaja on kirkolliskokousedustaja sekä Kirkko keskelle ihmisen arkea -listan ehdokas Mikkelin seurakuntavaaleissa.