Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Talousarvio työkaluna talouden tasapainoon

Valtuusto hyväksyi kaupungin ensi vuoden talousarvion kokouksessaan 14.11. Mikkelin talous ei ole tasapainossa: käyttötalous kuluttaa enemmän kuin tulot sallivat, uutta alijäämää kertyy ja taseen kumulatiivinen alijäämä odottaa oikaisua.

Alijäämän oikaisuaikataulun perälauta on entistä lähempänä, vuoden 2023 lopussa. Ensi vuosi on tätä vuotta erikoisempi myös siksi, että tuloveroprosentti tulee olemaan valtiovallan säädösten perusteella 9,36 emmekä voi siihen vaikuttaa tai sillä operoida.

Lisäksi lopullisten valtionosuuksien osalta elämme epävarmuuden tilassa: sote-siirtolaskelmien tasausmekanismit aiheuttavat Essoten talousarvioylitysten takia suuria leikkauksia Mikkelin valtionosuuksiin. Lisäpaineita tulee siitä, että korot ja energiakustannukset ovat nousseet ja vaikuttavat kaupungin talouteen merkittävästi.

Kaupunginhallitus suhtautuu vakavasti kaupungin talouden tilaan. Hallituksessa vallitsee yksimielisyys siitä, että talous on saatettava tasapainoon. Kaupunginvaltuuston sitova velvoite vuodelle 2022 oli ylijäämäinen tilinpäätös. Olisimme tämän tavoitteen omalla toiminnallamme saavuttamassa, mutta Essoten budjettiylitykset ja lisälaskutukset pilaavat ilomme.

Katse on ensi vuoden lopussa, mutta on nähtävä kauemmas, vähintään vuoden 2026 loppuun. Kuntalain 110 pykälän mukaan myös tulevia neljää vuotta koskevan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa ja ylijäämäinen.

Ensi vuoden talousarvio on rakennettu sen valtuustonäkemyksen ja -päätöksen varaan, että ensi vuoden loppuun kertyvä alijäämä oikaistaan oman energiayhtiön, Esen, tuloutuksilla: 37,4 miljoonan euron satunnaiserä ja sen lisäksi osinkoja 3,6 miljoonaa euroa, yhteensä 41 miljoonaa euroa.

Vaikka tällä ratkaisulla saamme vuoden 2023 talousarvion näyttämään ylijäämäiseltä, tämä ei riitä ratkaisemaan ensi vuoden arvioitua taseen kokonaisalijäämää, 7,3 miljoonaa euroa, eikä tulevien vuosien ennusteessa näkyviä miljoonien alijäämiä. Siksi talousarviokirjassa lukee: ”näyttää selvältä, että kaupungin on myytävä omaisuutta, josta saatava myyntivoitto on suuruudeltaan riittävä paitsi kumulatiivisen alijäämän kattamiseen vuoden 2023 tilinpäätöksessä, myös puskurina toimivan kumulatiivisen ylijäämän muodostamiseen.” Lisäksi talousarviossa on maininta mahdollisesta lisätalousarviosta vuodelle 2023.

Mikkeli on aikaisempina vuosina ollut innokas investoija. Myös sen seuraamuksista maksamme nyt. Koska investoinnit on rahoitettu velkapääomalla, on asukasta kohden laskettu lainamääräennuste vuoden 2023 lopussa jo 6 405 euroa per asukas.

Ensi vuoden talousarviosta karsittiin investointeja niin, että ne eivät ylittäisi poistojen tasoa. Suurin yksittäinen investointi, jonka toteutumista ja onnistumista kaikki innolla odotamme, on Eteläinen aluekoulu. Emme ole varautuneet siihen, että hankkeen kustannusarvio ylittyisi.

Myös tulopuoleen on kiinnitettävä huomiota. Toivomme ensi vuodelle myönteisesti kehittyvää verotulokertymää. Meidän tulee tehdä työtä sen eteen, että yritykset ja elinkeinoelämä voivat hyvin, että Mikkeliin saadaan lisää yritystoimintaa, yritysten kasvua, työtä ja työvoimaa. Ensin on elinvoima, vasta sitten voidaan keskustella, mihin sen tuomia verotuloja käytetään. Elinvoimatekijöitä on eri puolilla kaupunkiamme, yritykset toimivat myös liitoskunnissa ja pitäjillä, jotka voivat houkuttaa uusia asukkaita ja vapaa-ajan asutusta, kun myös siellä on riittävät palvelut.

Mikkeli on mahdollisuuksien kaupunki. Sen ja sen talouden kuntoon saattamisen eteen pitää tehdä työtä koko konsernissa, emon kaikilla tulosalueilla, tytäryhtiöissä, lautakunnissa, hallituksessa ja valtuustossa. Haluamme nähdä, että Mikkelistä tulee vielä edellytystensä mukainen mahdollisuuksiaan hyödyntävä kaupunki, identiteetiltään vahva ja kukoistava maakuntakeskus, jonka talous on kunnossa.

Pirjo Siiskonen

Kirjoittaja on keskustalainen Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.